Eclesiastés 12

1 Recuerda también a tu Creador en los días de tu juventud, antes de que lleguen los días malos y se acerquen los años, cuando dirás: “No tengo ningún placer en ellos;”

Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:

2 Antes de que se oscurezcan el sol, la luz, la luna y las estrellas, y las nubes vuelven después de la lluvia;

"Nämä eivät minua miellytä"; ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin -

3 en el día en que los guardianes de la casa temblarán, y los hombres fuertes se inclinarán, y los trituradores cesan porque son pocos, y los que miran por las ventanas se oscurecen,

jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat menneet vähiin, ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,

4 y las puertas estarán cerradas en la calle; cuando el sonido de la molienda es bajo, y uno se levantará a la voz de un pájaro, y todas las hijas de la música serán abatidas;

ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ja myllyn ääni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;

5 sí, tendrán miedo a las alturas, y los terrores estarán en el camino; y el almendro florecerá, y el saltamontes será una carga, y el deseo fallará; porque el hombre va a su hogar eterno, y los dolientes van por las calles;

myös peljätään mäkiä, ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii, ja heinäsirkka kulkee kankeasti, ja kapriisinnuppu on tehoton; sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa, ja valittajat kiertelevät kaduilla

6 antes de que se corte el cordón de plata, o el cuenco de oro está roto, o el lanzador está roto en el muelle, o la rueda rota en la cisterna,

ennenkuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy ja vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.

7 y el polvo vuelve a la tierra tal como era, y el espíritu vuelve a Dios que lo dio.

Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.

8 “Vanidad de vanidades”, dice el Predicador. “¡Todo es vanidad!”

Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja; kaikki on turhuutta!

9 Además, como el Predicador era sabio, seguía enseñando al pueblo el conocimiento. Sí, reflexionaba, buscaba y ponía en orden muchos proverbios.

Sen lisäksi, että saarnaaja oli viisas, hän myös opetti kansalle tietoa, punnitsi, harkitsi ja sommitteli sananlaskuja paljon.

10 El Predicador procuraba encontrar palabras aceptables, y lo que estaba escrito irreprochablemente, palabras de verdad.

Saarnaaja koki löytää kelvollisia sanoja, oikeassa mielessä kirjoitettuja, totuuden sanoja.

11 Las palabras de los sabios son como aguijones; y como clavos bien sujetos son las palabras de los maestros de las asambleas, que son dadas por un solo pastor.

Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet ja kootut lauseet kuin isketyt naulat; ne ovat saman Paimenen antamia.

12 Además, hijo mío, sé amonestado: de hacer muchos libros no hay fin; y el mucho estudio es un cansancio de la carne.

Ja vielä näiden lisäksi: Poikani, ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.

13 Este es el final del asunto. Todo ha sido escuchado. Temed a Dios y guardad sus mandamientos, porque éste es el deber completo del hombre.

Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.

14 Porque Dios llevará a juicio toda obra, con toda cosa oculta, sea buena o sea mala.

Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.