Proverbios 1
1 Los proverbios de Salomón, hijo de David, rey de Israel.
Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
2 Estos proverbios son para alcanzar sabiduría e instrucción, y para reconocer los dichos que proporcionan conocimiento.
Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
3 Los proverbios educan en razón, en vivir bien, en el sano juicio, y en actuar con justicia.
Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
4 Dan discernimiento a los inmaduros, así como conocimiento y discreción a los jóvenes.
Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
5 Las personas sabias escucharán y aprenderán aún más, y los que tienen buen juicio aprenderán a guiar a otros,
Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
6 entendiendo los proverbios y los enigmas, así como los dichos y preguntas de los sabios.
Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
7 El verdadero conocimiento comienza con la honra al Señor, pero los insensatos se burlan de la sabiduría y del buen consejo.
Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
8 Hijo mío, presta atención a la instrucción de tu padre, y no rechaces la enseñanza de tu madre.
Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
9 Son como una corona de gracia para adornar tu cabeza, y como dijes para tu cuello.
Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
10 Hijo mío, si alguna persona malvada quisiera tentarte, no cedas.
Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
11 Podrán decirte: “Ven con nosotros. Escondámonos y alistémonos para matar a cierta persona. ¡Hagámosle una emboscada y vamos a divertirnos!
Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol h7585)
13 Así podremos tomar sus pertenencias de valor, y llenaremos nuestros hogares con lo que habremos robado!
Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
14 ¡Ven con nosotros y comprartiremos las ganancias!”
Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
15 Hijo mío, no sigas sus caminos. No vayas en la misma dirección con ellos.
Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
16 Porque ellos se corren para hacer el mal, y se apresuran en causar violencia y cometer asesinatos.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
17 De nada sirve ponerle una trampa a las aves si ellas la pueden ver.
Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
18 Sin embargo, estas personas malvadas se ocultan y están listas para matar a otros, pero ellos mismos son las víctimas. ¡Sus trampas son para ellos mismos!
Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
19 Esto es lo que te ocurrirá, si te enriqueces cometiendo crímenes: ¡Morirás!
Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
20 La sabiduría grita por las calles. Ella clama en las plazas.
Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
21 Grita en las esquinas llenas, y explica su mensaje en las puertas de la ciudad:
Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
22 “¿Hasta cuándo amarán la insensatez, ustedes insensatos? ¿Hasta cuando, ustedes burladores, disfrutarán de sus burlas? ¿Hasta cuándo los tontos odiarán el conocimiento?
Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
23 Presten atención a mis advertencias, y yo derramaré sobre ustedes mis pensamientos más profundos. Les explicaré todo lo que sé.
Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
24 “Porque yo los he llamado pero ustedes se han negado a escuchar. Les extendí mi mano, pero no les importó.
Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
25 Ignoraron mi palabra, y no prestaron atención a mis advertencias.
Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
26 “Por eso me reiré de ustedes cuando estén en problemas. Me burlaré cuando el pánico se apodere de ustedes.
Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
27 Cuando el pánico caiga sobre ustedes como una tormenta, y la angustia los golpee como un torbellino. Cuando sobre ustedes venga el dolor y lamento,
Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
28 clamarán a mi pidiendo ayuda, pero yo no responderé. Me buscarán por todas partes, pero no me encontrarán.
Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
29 ¿Por qué? Porque aborrecieron el conocimiento, y no eligieron respetar al Señor.
Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
30 Ellos no están dispuestos a aceptar mi consejo, y aborrecen mis advertencias.
Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
31 “Por lo tanto, tendrán que comer el fruto de sus propias decisiones, y se saciarán de sus propios planes retorcidos.
Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
32 Los necios mueren por su propia rebeldía. Los tontos son destruidos por su descuido.
Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
33 Pero todos los que me oyen estarán seguros, y vivirán sin preocuparse de problema alguno”.
Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.
