Job 21
1 Job contestó:
Job vastasi ja sanoi:
2 “Por favor, escuchen atentamente lo que digo; eso sería un consuelo que podrían darme.
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
3 Tengan paciencia conmigo; déjenme hablar. Después de que haya habladao, pueden seguir burlándose de mí.
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 ¿Me estoy quejando de la gente? Por supuesto que no. ¿Por qué no debería estar impaciente?
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Mírenme. ¿No están horrorizados? Tápense la boca con la mano en señal de asombro.
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
6 Cada vez que pienso en lo que me ha pasado me horrorizo y tiemblo de miedo.
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
7 “¿Por qué siguen viviendo los malvados, que envejecen y son cada vez más poderosos?
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Sus hijos están con ellos; ven crecer a sus nietos.
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Viven en sus casas con seguridad; no tienen miedo. Dios no usa su vara para golpearlos.
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Sus toros siempre crían con éxito; sus vacas paren terneros y no abortan.
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 Sacan a jugar a sus pequeños como si fueran corderos; sus niños bailan alrededor.
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 Cantan acompañados de la pandereta y la lira; celebran con la música de la flauta.
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol h7585)
14 Sin embargo, le dicen a Dios: ‘¡Vete lejos! No queremos saber nada de ti.
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 ¿Quién se cree el Todopoderoso para que le sirvamos como esclavos? ¿Qué beneficio hay para nosotros si le oramos?’
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
16 Esa gente cree que hace su propia fortuna, pero yo no acepto su forma de pensar.
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 “Cuántas veces se apaga la lámpara de los malvados? ¿Cuántas veces les sobreviene el desastre? ¿Cuántas veces castiga Dios a los impíos en su cólera?
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 ¿Son arrastrados como paja en el viento? ¿Viene un tornado y se los lleva?
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 Algunos dicen: ‘Dios guarda el castigo de la gente para sus hijos’. Pero yo digo: ‘Dios debería castigar a esas personas para que aprendan de ello’.
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
20 Que ellos mismos vean su destrucción y beban profundamente de la ira de Dios.
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 Porque no les importará lo que les ocurra a sus familias una vez que hayan muerto.
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 “¿Puede alguien enseñarle a Dios algo que no sepa ya, puesto que él es quien juzga incluso a los seres celestiales?
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 Una persona muere con buena salud, totalmente cómoda y segura.
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
24 Su cuerpo está gordo por haber comido bien; sus huesos aún son fuertes.
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 Otro muere después de una vida miserable sin haber experimentado la felicidad.
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
26 Sin embargo, ambos son enterrados en el mismo polvo; son tratados de igual manera en la muerte, comidos por los gusanos.
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
27 “Sé lo que piensan y sus planes para hacerme mal.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 Pueden preguntarme: ‘¿Dónde está la casa del gran hombre? ¿Dónde está el lugar donde viven los malvados?’
Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 ¿No le han preguntado a los viajeros? ¿No le prestan atención a lo que dicen?
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 La gente malvada se salva en tiempos de desastre; es rescatada del día del juicio.
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 ¿Quién cuestiona sus acciones? ¿Quién les paga por lo que han hecho?
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 Cuando finalmente mueren y son llevados al cementerio, su tumba está custodiada. La tierra de la tumba los cubre suavemente.
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 Todo el mundo asiste a sus funerales; una enorme procesión de gente viene a presentar sus últimos respetos.
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34 ¿Por qué tratan de consolarme con tonterías? Sus respuestas no son más que una sarta de mentiras!”
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
