Salmos 66
1 Al maestro de coro. Cántico. Salmo.
Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ihastukaa Jumalalle, kaikki maa.
2 Aclamad a Dios con júbilo, tierras todas; cantad salmos a la gloria de su Nombre; dadle el honor de la alabanza.
Veisatkaat kiitosta hänen nimensä kunniaksi, ylistäkäät häntä suuresti.
3 Decid a Dios: “¡Cuan asombrosas son tus obras!” Aun tus enemigos te lisonjean por la grandeza de tu poder.
Sanokaat Jumalalle: kuinka ihmeelliset ovat sinun työs! sinun vihollisiltas pitää puuttuman, sinun suuren väkes tähden.
4 Prostérnese ante Ti la tierra entera y cante tu Nombre.
Kaikki maa kumartakoon sinua, ja veisatkaan kiitosta sinun nimelles, (Sela)
5 Venid y contemplad las hazañas de Dios; sublime en sus designios sobre los hombres.
Tulkaat ja katsokaat Jumalan tekoja, joka niin ihmeellinen on töissänsä ihmisten lasten seassa.
6 Trocó en tierra seca el mar; el río fue cruzado a pie enjuto. Alegrémonos en Él.
Hän muuttaa meren kuivaksi, niin että jalkaisin käydään veden ylitse: siitä me hänessä iloitsemme.
7 Reina con su poderío para siempre; sus ojos observan a las naciones, para que los rebeldes no levanten cabeza.
Hän hallitsee voimansa kautta ijankaikkisesti, hänen silmänsä katselevat kansoja: eripuraiset ei pidä voiman korottaa itseänsä, (Sela)
8 Bendecid, oh naciones, a nuestro Dios, y haced resonar su alabanza,
Kiittäkäät te pakanat, meidän Jumalaamme: kajahtakaan hänen kiitoksensa ääni kauvas,
9 porque Él mantuvo en vida a nuestra alma, y no dejó que vacilara nuestro pie.
Joka meidän sielumme elättää, eikä salli jalkamme liukastella.
10 Pues Tú nos probaste, oh Dios, nos probaste por el fuego, como se hace con la plata.
Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, ja valanut meitä niinkuin hopia valetaan.
11 Nos dejaste caer en el lazo; pusiste un peso aplastante sobre nuestras espaldas.
Sinä veit meitä vankeuteen, ja panit kuorman meidän lanteillemme.
12 Hiciste pasar hombres sobre nuestra cabeza; atravesamos por fuego y por agua; mas nos sacaste a refrigerio.
Sinä olet antanut ihmiset meidän päämme päällitse mennä: me olemme tuleen ja veteen tulleet, mutta sinä veit meitä ulos, ja virvoitit.
13 Entraré en tu casa con holocausto, y te cumpliré mis votos,
Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huoneeses, ja maksan sinulle lupaukseni,
14 los que mis labios pronunciaron y prometió mi boca en medio de mi tribulación.
Joita minun huuleni lupasivat, ja minun suuni puhunut on tuskassani.
15 Te ofreceré pingües holocaustos, con grosura de carneros; te inmolaré bueyes y cabritillos.
Lihavat polttouhrit minä teen sinulle oinasten suitsutuksella: minä uhraan sinulle naudat kauristen kanssa, (Sela)
16 Venid, escuchad todos los que teméis a Dios; os contaré cuan grandes cosas ha hecho por mí.
Tulkaat, kuulkaat te kaikki, jotka Jumalaa pelkäätte: minä ilmoitan, mitä hän minun sielulleni on tehnyt.
17 Clamé hacia Él con mi boca, y su alabanza estaba pronta en mi lengua.
Häntä minä suullani huusin, ja ylistin kielelläni.
18 Si mi corazón hubiera tenido en vista la iniquidad, el Señor no me habría escuchado;
Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra minua kuulisi.
19 pero Dios oyó; atendió a la voz de mi plegaria.
Sentähden Jumala on minua kuullut, ja ottanut vaarin minun rukoukseni äänestä.
20 Bendito sea Dios, que no despreció mi oración y no retiró de mí su misericordia.
Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta!
