Proverbios 9
1 La sabiduría se ha edificado una casa, ha labrado sus siete columnas;
Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä.
2 inmoló sus víctimas, mezcló su vino, y tiene preparada su mesa.
Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myöskin pöytänsä kattanut.
3 Envió sus doncellas y clama sobre las cimas más altas de la ciudad:
Hän on palvelijattarensa lähettänyt kutsua kuuluttamaan kaupungin kumpujen rinteiltä:
4 “¡El que es simple venga aquí!” y al falto de inteligencia le dice:
"Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
5 “Venid, y comed de mi pan; y bebed el vino que yo he mezclado.
"Tulkaa, syökää minun leipääni ja juokaa viiniä, minun sekoittamaani.
6 Dejad ya la necedad, y viviréis, y caminad por la senda de la inteligencia.”
Hyljätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle." -
7 Quien reprende al escarnecedor se afrenta a sí mismo, y el que corrige al impío, se acarrea baldón.
Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.
8 No corrijas al escarnecedor, no sea que te odie; corrige al sabio, y te amará.
Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.
9 Da al sabio (consejo), y será más sabio; enseña al justo, y crecerá en doctrina.
Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää.
10 El principio de la sabiduría consiste en el temor de Dios, y conocer al Santo es inteligencia.
Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. -
11 Pues por mí se multiplicarán tus días, y se aumentaran los años de tu vida.
"Sillä minun avullani päiväsi enenevät ja jatkuvat elämäsi vuodet.
12 Si eres sabio, lo serás en bien tuyo, y si mofador, tú solo lo pagarás.
Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää."
13 Una mujer insensata y turbulenta, una ignorante que no sabe nada,
Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
14 se sienta a la puerta de su casa, sobre una silla, en las colinas de la ciudad,
Hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin kummuilla,
15 para invitar a los que pasan, a los que van por su camino:
kutsumassa ohikulkijoita, jotka käyvät polkujansa suoraan eteenpäin:
16 “¡El que es simple, venga aquí!”; y al falto de inteligencia le dice:
"Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Ja sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
17 “Las aguas hurtadas son (más) dulces; y el pan comido clandestinamente es (más) sabroso.”
"Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista".
