Proverbios 13
1 El hijo sabio acepta la corrección de su padre; el burlador no hace caso de la reprensión.
Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
2 El hombre (de bien) se hartará del fruto de su boca, el alma de los pérfidos, en cambio, de la violencia.
Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
3 Quien guarda su boca, guarda su alma; quien habla inconsideradamente se arruina a sí mismo.
Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
4 El perezoso tiene deseos que no se cumplen, el alma del laborioso se saciará.
Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
5 El justo aborrece la palabra mentirosa, el impío infama y obra vergonzosamente.
Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
6 La justicia protege los pasos del hombre recto, la malicia causa la ruina del pecador.
Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
7 Hay quien se jacta de rico, y nada tiene, y quien se hace el pobre, y es acaudalado.
Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
8 Con las riquezas el hombre (rico) rescata su vida; el pobre, empero, no necesita temer la amenaza.
Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
9 La luz de los justos difunde alegría, en tanto que la lámpara de los impíos se apaga.
Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
10 La soberbia no causa sino querellas, la sabiduría está con los que toman consejo.
Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
11 Los bienes ganados sin esfuerzo tienden a desaparecer, mas el que los junta a fuerza de trabajo los aumenta.
Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
12 Esperanza que se dilata hace enfermo el corazón; pero es árbol de vida el deseo cumplido.
Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
13 Quien menosprecia la palabra se pierde; quien respeta el precepto será recompensado.
Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
14 La enseñanza del sabio es fuente de vida, para escapar de los lazos de la muerte.
Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
15 Buenos modales ganan favores, mas la conducta de los pérfidos queda estéril.
Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
16 Todo varón prudente obra con reflexión, el necio derrama su locura.
Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
17 El mensajero infiel se precipita en la desgracia, el mensajero fiel se procura salud.
Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
18 Pobreza e ignominia a quien desecha la corrección, honra a quien escucha la amonestación.
Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
19 Deseo cumplido recrea al alma, pero el necio abomina apartarse del mal.
Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
20 Quien anda con sabios, sabio será, quien con necios, acabará siendo necio.
Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
21 A los pecadores los persigue la desventura, mas los justos serán recompensados con bienes.
Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
22 Los buenos tienen como herederos los hijos de los hijos; mas la hacienda del pecador queda reservada para el justo.
Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
23 Los barbechos de los pobres dan pan en abundancia, pero hay quien disipa (la hacienda) por falta de juicio.
Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
24 Quien hace poco uso de la vara quiere mal a su hijo; el que lo ama, le aplica pronto el castigo.
Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
25 El justo come y satisface su apetito, en tanto que el vientre del malo padece hambre.
Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.
