Job 8
1 Entonces tomó la palabra Baldad suhita y dijo:
Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 “¿Hasta cuándo hablarás de este modo y serán las palabras de tu boca cual viento tempestuoso?
"Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?
3 ¿Acaso Dios tuerce el derecho, o pervierte el Omnipotente la justicia?
Jumalako vääristäisi oikeuden, Kaikkivaltiasko vääristäisi vanhurskauden?
4 Si tus hijos contra Él pecaron, Él los ha castigado ya a causa de sus transgresiones.
Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.
5 Pero tú, si buscas solícito a Dios, e imploras al Todopoderoso,
Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,
6 y eres puro y recto, al punto Él velará sobre ti, y prosperará la morada de tu justicia.
jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.
7 Tu anterior estado será poca cosa, pues tu porvenir será muy grande.
Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä, mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi.
8 Pregunta, si quieres, a las generaciones pasadas, respeta la experiencia de los padres;
Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta, tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet.
9 pues de ayer somos y nada sabemos, y nuestros días sobre la tierra pasan como la sombra.
Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä.
10 Ellos te instruirán, ellos hablarán contigo, y de su corazón sacarán estas palabras:
He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään:
11 ¿Puede crecer el papiro sin humedad, el junco elevarse sin agua?
'Kasvaako kaisla siinä, missä ei ole rämettä? rehottaako ruoko siinä, missä ei ole vettä?
12 Estando aún en flor, y sin ser cortado se seca antes que cualquier otra hierba.
Vielä vihreänä ollessaan, ennenaikaisena leikattavaksi, se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä.
13 Así será el fin de todos los que se olvidan de Dios; se desvanecerá la esperanza del impío;
Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa,
14 su seguridad le será cortada, y su confianza va a ser como telaraña.
hänen, jonka uskallus on langan varassa, jonka turvana on hämähäkinverkko.
15 Se apoya sobre su casa, mas esta no se mantiene, se aferra a ella y no resiste.
Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso, hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä.
16 Está en su lozanía ante el sol, sus renuevos exceden de su huerto,
Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.
17 sus raíces se entrelazan sobre el montón de piedras, hundiéndose hasta donde está la roca;
Hänen juurensa kietoutuvat kiviroukkioon, hän kiinnittää katseensa kivitaloon.
18 mas cuando se lo arranca de su lugar, este lo desconoce (diciendo): «Nunca te he visto.»
Mutta kun Jumala hävittää hänet hänen paikastansa, niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt.
19 No es otro el gozo que está al fin de su camino, y de su polvo nacerán otros.
Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.'
20 He aquí que Dios no desecha al justo, ni da la mano a los malvados.
Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä tartu pahantekijäin käteen.
21 Algún día rebosará de risa tu boca, y tus labios de júbilo.
Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla.
22 Los que te aborrecen se cubrirán de ignominia, y la tienda de los impíos dejará de existir.”
Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä, ja jumalattomien majaa ei enää ole."
