Mateyo 22
1 Yesu walamba kayi mumikoshanyo ingi. Walambeti,
Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
2 “Bwami bwakwilu bwakoshaneti, Mwami walabambila mwanendi malyalya a bwinga.”
"Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.
3 Walatuma basebenshi bakendi kuya kutamba bantu ku malyalya abwinga kwambeti bese, nsombi nabo balakana.
Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
4 Walatuma kayi nabambi, ne kubambileti, “Yani mwambile bonse basa balatambwa, kwambeti cakulya cilabambwa, ndashini ng'ombe, ne bombe bansuka, byonse bilabambwa, kamwisani ku malyalya abwinga.”
Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.
5 Nomba abo balatambwa baliya kuyako sobwe, bonse balaya kuncito shabo. Naumbi walaya kumabala kwakendi, naumbi walaya kumakwebo akendi.
Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;
6 Nabambi balekata basebenshi basa, balabapensha ne kubashina.
ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.
7 Mwami walakalala kwine, walatuma bashilikali bakendi kuya kubashina basa bantu balikushina banabo, ne kubatentela munshi wabo.
Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
8 Panyuma pakendi walakuwa basebenshi bakendi ne kubambileti, malyalya abwinga alabambwa, nomba balatambwa basa nkabanga belela.
Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
9 “Anu lino kamuyani mu mampambanya a nshila, mwenga mutambe balibonse mbweshi mucane, bese kumalyalya abwinga kuno.”
Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'
10 Cakubinga basebenshi basa balaya munshila kuya kutamba balibonse mbobalikucana, baipa ne baina, ng'anda yalesula ne bantu.
Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.
11 Mwami mpwalengila mung'andomo kuya kubona bantu balatambwa, walabonamo muntu naumbi wabula kufwala cakufwala capabwinga.
Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
12 Walamwipusheti, “Obe ndo, ulengili aconi muno wabula cakufwala capabwinga?” Nendi walabula cakukumbula.
Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.
13 Mwami walambila basebenshi bakendi, “Musungeni kumyendo ne kumakasa, mu muwale kunsa mu mushinshe. Kopeloko nkweshi akalilenga ne kukokota meno.”
Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
14 Pakupwililisha Yesu walambeti, “Ee, batambwa nibangi, nsombi, balasalwa nibang'ana.”
Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."
15 Pacindi nacimbi, Bafalisi balapangana sha kumutapa mukanwa Yesu pakumwipusha mipusho.
Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.
16 Balatuma beshikwiya babo nabambi, ne bamucipani candale ca Helode kuya kuli Yesu, balambeti, “Bashikwiyisha, tucishi kwambeti mukute kwamba cakubinga, mukute kwiyisha nshila ya Lesa mwakubinga, kayi nkamukute kutinapo muntu sobwe, nkamukute kuboneti uyu niyani.”
Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.
17 Neco tulesa kwambeti mutwambileko ncomulayeyenga. “Sena Milawo ya Lesa yasuminisha kusonka musonko kuli Mwami waku Loma, nambi sobwe?”
Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"
18 Nomba Yesu pakwishiba miyeyo yabo yaipa, nendi walabepusheti, “Inga mulanjelekeshelenga cani, amwe bantu bandemi shibili?
Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?
19 Kamumboneshako lyali lyamusonko, nabo balamutambika lyali.”
Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.
20 Popelapo walabepusheti, “Inga cinso ne lina ili lyalembwapa nilyabani?”
Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"
21 Balo balamukumbuleti, “byonse bilipo nibya Mwami waku Loma.” Neco nendi Yesu walabambileti, “Anu mupeni Mwami waku Loma bintu byakendi, Mupeni Lesa bintu byakendi.”
He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".
22 Bantu abo mpolabanyumfweco balapwilwa mano, balafumapo ne kumushiya.
Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.
23 Pa busuba bopelobo nabambi Basaduki abo bakute kushometi bafwa nteti bakapunduke, balesa kuli Yesu, ne kumwipusheti,
Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
24 “Bashikwiyisha, Mose walambeti, ‘Na mutuloba ufwa kwakubula kusemapo bana, mukwabo welela kumupyana mukalubingi ne kusemenamo bana beti bakabengeti banabendi usa mukwabo walafwa.’
sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen'.
25 Lino kucomwetu kwalikuba bantu basanu ne babili pabukwabo. Wakutanguna waleba mukashi, walafwa wabulapo mwana, mukashi usa walapyanwa ne mukwabo.
Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.
26 Calenshika cimo cimo kuli wacibili walamupyana, kayi wacitatu walamupyana, mpaka kuli wacisanu ne cibili.
Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.
27 Pamapwililisho pakendi nendi mutukashi usa walafwa.
Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.
28 Neco twambile inga lino pabusuba bwakupunduka bantu kubafu, mutukashi uyu, nakabe mukashi wabani, kakuli batuloba bonse basanu ne babili pabukwabo balamwebapo?”
Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."
29 Yesu walabakumbuleti, “Mwalubila, pakwinga nkamwayishi Mabala nambi ngofu sha Lesa.
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
30 Pakwinga bantu beti bakapunduke kubafu, nteti bakebenga nambi kwebwa sobwe, bonse nibakabengeti bangelo bakwilu.
Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.
31 Nomba cakwambeti bantu nibakapunduke kubafu, sena muliya kubelengapo Lesa ncalamwambila amwe, mpwalambeti,
Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:
32 ‘Ame njame Lesa wa Abulahamu, Lesa wa Isake, Lesa wa Yakobo.’ Anu uko ekwambeti, ni Lesa wa bantu bayumi, nteshi wa bantu bafwa sobwe.”
'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."
33 Bantu bangi balikubapo mpobalanyumfweco balakankamana ne kwiyisha kwakendi.
Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.
34 Bafalisi, mpobalanyumfweti Yesu, labatoteke Basaduki, balabungana pamo.
Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;
35 Umo nkalakata shikwiyisha milawo ya Mose, walelekesha kayi kumutapa Yesu mukanwa pakumwipusheti,
ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:
36 “Bashikwiyisha, pa Milawo yonse ya Lesa, unenepo nupeyo?”
"Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 Nendi Yesu walamukumbuleti, “Suna Mwami Lesa wakobe ne moyo wakobe wonse, ne buyumi bwakobe bonse, ne mano akobe onse.”
Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38 Uwu emulawo unene kayi emulawo wakutanguna.
Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Mulawo watubili niwa kwambeti, “Kosuna munobe mbuli ncolisuni omwine.
Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
40 Milawo yonse ya Mose, ne biyisho byonse mbyobalikwiyisha bashinshimi byona pa Milawo ibili iyi.”
Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
41 Mpobalabungana pamo Bafalisi, Yesu walabepusha mwipusho.
Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä
42 Walambeti, “mulayeyenga cani sha Mupulushi Walaiwa? Mulayeyengeti ni Mwana wabani?” Balo balambeti, “Ni mwanendi Dafeti,”
sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".
43 Yesu walabepusheti, “Inga ni pacebo cini Dafeti mwine pakutanguninwa ne Mushimu Uswepa, walamukuwa Mupulushi Walaiwa useti, Mwami wakendi? Walambeti,
Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
44 “Mwami Lesa, walambila Mwami wakameti, Ikala kucikasa cakame cakululyo, mpaka nkabike balwani bakobe, kuba cakulyatapo myendo yakobe.
'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
45 “Na Dafeti mwine walamukuwa Mupulushi Walaiwa eti, ‘Lesa wakame,’ Inga ngobeconi mwanendi?”
Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"
46 Paliya nabaumo walelekesha kukumbulapo maswi. Kufuma busuba ubo, paliya muntu walaliyuminishako moyo kwambeti, amwipusheko naba mwipusho umo.
Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.
