Incito 21
1 Mpotwalapwisha kulayana, twalafumako twalenda mu bwato ne kululama ku Kosi. Busuba bwakonkapo twalashika ku Lodi, kufuma uko twalaya ku Patala.
Kun olimme eronneet heistä ja lähteneet purjehtimaan, laskimme suoraan Koossaareen ja seuraavana päivänä Rodoon ja sieltä Pataraan.
2 Mpotwalashika, twalacana bwato bwali kuya ku Foinike, twalatanta ne kuya.
Siellä tapasimme Foinikiaan menevän laivan, astuimme siihen ja lähdimme purjehtimaan.
3 Lino mpotwalashika pamusena mpotwalikukonsha kubona nsumbu ya Saipulasi, twalabembuluka cakucipiko, mpaka twalashika ku Siliya kucito ca Tulo nkobalalongololamo bintu byalikuba mu bwatomo.
Ja kun Kypro rupesi näkymään ja oli jäänyt meistä vasemmalle, purjehdimme Syyriaan ja nousimme maihin Tyyrossa; siellä näet laivan oli määrä purkaa lastinsa.
4 Kopeloko twalacanako beshikwiya nabambi mbotwalekala nabo masuba asanu ne abili. Abo balamwambila Paulo, kupitila mu Mushimu Uswepa kwambeti kataya ku Yelusalemu.
Ja tavattuamme opetuslapset me viivyimme siellä seitsemän päivää. Ja Hengen vaikutuksesta he varoittivat Paavalia menemästä Jerusalemiin.
5 Mpwalapwa masuba akwikala nabo, twalafumako ne kupitilisha bulwendo bwetu, beshikwiya bonse pamo ne bamakashabo ne bana babo balatushindikila mpaka kunsa kwa munshi. Twalasuntama ne kupaila pa museya mulombe pepi ne lwenje.
Mutta kun olimme viettäneet loppuun ne päivät, lähdimme matkalle, ja kaikki saattoivat vaimoineen ja lapsineen meitä kaupungin ulkopuolelle saakka. Ja me laskeuduimme rannalla polvillemme ja rukoilimme;
6 Mpotwalalayana balo balabwelela kumanda kwabo, afwe twalengila mu bwato.
ja sanottuamme jäähyväiset toisillemme astuimme laivaan, ja he palasivat kotiinsa.
7 Twalapitilisha bulwendo bwetu mu bwato kufuma ku Tulo, ne kushika ku Pitolemasi uko nkotwalapa mitende banse ne kwikalako busuba bumo.
Tyyrosta me saavuimme Ptolemaikseen, ja siihen päättyi purjehduksemme. Ja me tervehdimme veljiä siellä ja viivyimme päivän heidän luonansa.
8 Busuba bwakonkapo twalanyamuka ne kuya kushika ku Kaisaleya. Twalekala kung'anda ya Filipo mukambaushi wa Mulumbe Waina, umo wa batuloba basanu ne babili basa balasalwa kunyamfwilisha mu Yelusalemu.
Mutta seuraavana päivänä me lähdimme sieltä ja tulimme Kesareaan, jossa menimme evankelista Filippuksen tykö, joka oli yksi niistä seitsemästä, ja jäimme hänen tykönsä.
9 Filipo walikukute bana batukashi bashike bana, balikuba bashinshimi.
Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja.
10 Mpokwalapita masuba angi, kwalesa mushinshimi walafumina ku Yudeya walikukwiweti Agaba.
Siellä me viivyimme useita päiviä. Niin tuli sinne Juudeasta eräs profeetta, nimeltä Agabus.
11 Walesa kuli njafwe ne kumanta mukopo wa Paulo, ne kulisunga mwine ku makasa ne ku myendo, ne kwambeti, “Mushimu Uswepa, ulambangeti, mwine mukopo uwu, Bayuda bamu Yelusalemu ni bakamusunge mbuli ncendalisungu, ni bakamutwale mu makasa abantu bakunsa.”
Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin'."
12 Mpotwalanyumfwa maswi alico, afwe pamo ne bantu balikuba uko, twalamusenga Paulo kwambeti katayako ku Yelusalemu.
Kun sen kuulimme, pyysimme, sekä me että ne, jotka siellä asuivat, ettei hän menisi Jerusalemiin.
13 Nsombi nendi Paulo walakumbuleti, “Mulalilishanyanga aconi ne kumpa buyowa? Ndalibambila, nteko kuya kusungwa konka sobwe, nsombi kuya kufwila kopeloko mu Yelusalemu pacebo ca lina lya Mwami Yesu.”
Silloin Paavali vastasi ja sanoi: "Mitä te teette, kun itkette ja särjette minun sydäntäni. Sillä minä olen valmis, en ainoastaan käymään sidottavaksi vaan myöskin kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."
14 Mpotwalaboneti tulalilwa kumukanisha, twalamuleka, twalambeti, “Kuyanda kwa Mwami kwinshike.”
Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto".
15 Panyuma pa kwikalako masuba ang'ana, twalalongela bintu byetu ne kuya ku Yelusalemu.
Niiden päivien kuluttua me hankkiuduimme ja menimme ylös Jerusalemiin.
16 Twalaya pamo ne beshikwiya nabambi baku Kaisaleya. Balatushikisha kung'anda ya muntu walikukwiweti Munasoni waku Saipulasi, nkotwalikuba twelela kwikala. Walikuba shikwiya kwa byaka bingi.
Ja meidän kanssamme tuli myös opetuslapsia Kesareasta, jotka veivät meidät majapaikkaamme, erään vanhan opetuslapsen, kyprolaisen Mnasonin, tykö.
17 Mpotwalashika mu Yelusalemu, banse balatutambula cena.
Ja saavuttuamme Jerusalemiin veljet ottivat meidät iloiten vastaan.
18 Busuba bwakonkapo, Paulo ne njafwe twense pamo twalaya kubona Jemusi. Twalacanako bamakulene bamubungano kabali babungana.
Seuraavana päivänä Paavali meni meidän kanssamme Jaakobin tykö, ja kaikki vanhimmat tulivat sinne saapuville.
19 Popelapo, Paulo walabapa mitende ne kubambila cena bintu byonse Lesa mbyalensa ku bantu bakunsa, kupitila mu ncito yakendi.
Ja kun hän oli heitä tervehtinyt, kertoi hän kohta kohdalta kaikki, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskuudessa.
20 Mpobalanyumfwa makani awa balamutembaula Lesa, ne kumwambila Paulo, eti, “Obe mwanse wetu, Paulo, kobona kufula kwa bina ne bina bya Bayuda bashoma muli Mwami, bonse bacinka manungo mu Milawo ya Mose.”
Sen kuultuaan he ylistivät Jumalaa ja sanoivat Paavalille: "Sinä näet, veli, kuinka monta tuhatta juutalaista on tullut uskoon, ja he ovat kaikki lainkiivailijoita.
21 “Bonse aba balambilweti obe uleyishinga Bayuda bonse bekala mubishi nabimbi kwambeti baleke kukonkela Milawo ya Mose. Kayi bambilweti kabata palulanga bana babo, nambi kukonkela miyambo ya bakulukulu.
Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan.
22 Aba bantu ni banyumfweti ulesa.
Mitä siis on tehtävä? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen.
23 Neco, leka tukwambile nceti winse. Kuno kuli batuloba bana abo balalumbila kuli Lesa.
Tee siis tämä, minkä me nyt sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä.
24 Koya nabo batuloba aba ku Nganda ya Lesa, wenga uliswepeshe pamo nendibo kwelana ne mwambo. Kufumapo ubalipilile kwambeti baceswe mishishi. Wenseco, bantu bonse nibakenshibeti byonse mbyebambanga pa linjobe ni byakubepa, anu ne njobe ukute kukonkela Milawo ya Mose.
Ota ne luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssansa ja maksa kulut heidän puolestaan, että he saisivat leikkauttaa tukkansa; siitä kaikki huomaavat, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinäkin vaellat lain mukaan ja noudatat sitä.
25 Ku bantu ba mishobo naimbi abo balashoma Mwami Yesu, twalabalembela kalata ya kubenshibisha ncetwalasuminishana. Twalasuminishaneti, nkabelela kulya byakulya bikute kupewa milumbo kutumbwanga, nambi kulya milopa, nambi kulya nyama yalifwila ne kutensa bufule.”
Mutta uskoon tulleista pakanoista me olemme päättäneet ja kirjoittaneet, että heidän on välttäminen epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta."
26 Neco busuba bwakonkapo, Paulo walaya ne batuloba bana ne kuliswepesha pamo nabo. Kufumapo walaya mu Ng'anda ya Lesa kuya kubenshibisha bantu sha bushiku mbweshi bakapwishe kuliswepesha kwabo mpweti akababengele milumbo kuli Lesa batuloba basa umo ne umo.
Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, meni hän pyhäkköön ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumispäivänsä tulisivat päättymään, jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri.
27 Mpwalikuba pepi kupwa masuba asanu ne abili akuliswepesha, Bayuda nabambi ba kucishi ca Asiya pakumubona Paulo mu Ng'anda ya Lesa, balayungaula likoto lya bantu ne kumwikata Paulo.
Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta tulleet juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihoittivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi
28 Balabilikisheti, “Batuloba amwe Baislayeli, kamwisani mutunyamfwe! Uyu emuntu usa wayanga kwiyisha bantu kuli konse, sha kwipisha bene Islayeli, ne Milawo ya Mose, kayi ne Ng'anda ya Lesa ino. Lalete bantu bakunsa mu Ng'anda ya Lesa, lasafwanya musena waswepa uno.”
ja huusivat: "Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa vielä tuonut kreikkalaisia pyhäkköönkin ja saastuttanut tämän pyhän paikan."
29 Balambeco pakwinga balabona mutuloba walikukwiweti Tulofimo waku Efenso, kali pamo ne Paulo mu munshi, neco balayeyeti Paulo la mumanta kuya nendi mu Ng'anda ya Lesa.
Sillä he olivat ennen nähneet efesolaisen Trofimuksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat, että Paavali oli tuonut hänet pyhäkköön.
30 Neco mushi wonse walesula ne mipyopyongano. Bantu bonse balabundumukila kuya kwikata Paulo, ne kumupulisha pansa pa Ng'anda ya Lesa. Pacindico balacala bisasa bya ku Ng'anda ya Lesa.
Ja koko kaupunki tuli liikkeelle, ja väkeä juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni, raastoivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin.
31 Cindi ncebali kuyanda kumushina Paulo, makani awa alanyufwika ku mukulene wa bashilikali bonse Baciloma eti mu munshi wonse wa Yelusalemu mulesulu mipyopyongano.
Ja kun he tahtoivat hänet tappaa, sai sotaväenosaston päällikkö sanan, että koko Jerusalem oli kuohuksissa.
32 Mwa bwangu bwangu mukulene wa bashilikali bonse, walamanta bamakulene ba bashilikali, pamo ne bashilikali nabambi ne kubundumukila ku bantu abo balikwinsa mipyopyongano. Mpobalamubona kesa pamo ne bashilikali, balacileka kumuma Paulo.
Tämä otti heti paikalla mukaansa sotilaita ja sadanpäämiehiä ja riensi alas heidän luoksensa. Kun he näkivät päällikön ja sotilaat, lakkasivat he lyömästä Paavalia.
33 Mukulene wa bashilikali bonse walaya kuli Paulo kuya kumwikata. Walambila bashilikali nabambi kwambeti bamusunge ncetani shibili, lino walepusheti, “Inga muntuyu niyani, kayi nicani ncalenshi?”
Silloin päällikkö astui esiin, otatti hänet kiinni ja käski sitoa hänet kaksilla kahleilla ja kysyi, kuka hän oli ja mitä hän oli tehnyt.
34 Bantu balatatika kubilikisha kabamba cambe ambe, umo wambeci, naumbi wambeco. Kwalabowa kuyobeka cakwinseti mukulene wa bashilikali bonse walalilwa kucana cine cine calaletelesha mipyopyongano. Neco walambila bashilikali eti bamutwale Paulo kunkambe ya bashilikali.
Mutta kansanjoukosta huusivat toiset sitä, toiset tätä. Ja koska hän melun tähden ei voinut saada varmaa selkoa, käski hän viedä hänet kasarmiin.
35 Paulo mpobalamushikisha pa kutantila kuya munkambe yabo, bashilikali balamunyamuna pakwinga bantu balikuyanda kumulya bubesu.
Ja kun Paavali tuli portaille, täytyi sotamiesten kantaa häntä kansan väkivallan tähden;
36 Bonse bantu balikumukonkela balikubilikisheti, “Mushineni!”
sillä suuri kansanpaljous seurasi perässä ja huusi: "Vie pois hänet!"
37 Lino bashilikali kabali pepi kumwingisha Paulo munkambe, walambila mukulene wa bashilikali, eti, “Ndasengengeti ndimwambileko cintu nacimbi.” Mukulene wa bashilikali bonse walambeti, “Sena ucinshi kwamba Cigiliki?
Ja kun oltiin kuljettamassa Paavalia sisälle kasarmiin, sanoi hän päällikölle: "Onko minun lupa sanoa sinulle jotakin?" Niin tämä sanoi: "Osaatko sinä siis kreikkaa?
38 Anu sena ntobe mwine Injipito usa walaleta mipyopyongano ya kubukila bwendeleshi cisa cindi, ne kutangunina bakapondo myanda makumi ana, kuya nabo mucinyika?”
Etkö sitten olekaan se egyptiläinen, joka hiljakkoin villitsi ne neljätuhatta murhamiestä ja vei heidät erämaahan?"
39 Paulo walakumbuleti, “Ame nde Muyuda, ndalasemenwa mu munshi wa Taliso, munshi wayampuwo mucishi conse ca Kilikiya. Ndasengenga kwambeti ng'ambeko ne bantu aba.”
Niin Paavali sanoi: "Minä olen juutalainen mies, Tarson, tunnetun Kilikian kaupungin, kansalainen; pyydän sinua, salli minun puhua kansalle".
40 Mukulene wa bashilikali bonse usa walamusuminisha. Lino Paulo walemana pa kutantila ne kutandabula cikasa kubamwenesha bantu. Mpobalamwena bonse tonto Paulo walamba mu mulaka wa Cihebeli, walambeti,
Ja kun hän sen salli, niin Paavali, seisoen portailla, viittasi kädellään kansalle; ja kun oli syntynyt syvä hiljaisuus, puhui hän heille hebreankielellä ja sanoi:
