Psalmi 85

1 Načelniku godbe med sinovi Koretovimi, psalm. Blagovoljen si bil, Gospod, deželi svoji; nazaj si bil pripeljal sužnje krdelo Jakobovo.

Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Herra, ennen sinä olit suosiollinen maallesi, sinä käänsit Jaakobin kohtalon.

2 Odpustil si bil krivico ljudstvu svojemu, pokril si bil ves njih greh.

Sinä annoit anteeksi kansasi pahat teot ja peitit kaikki heidän syntinsä. (Sela)

3 Potolažil si bil ves srd svoj, odvrnil, da ni kipela, jezo svojo.

Sinä panit kaiken kiivastuksesi pois ja lauhduit vihasi hehkusta.

4 Postavi nas v prejšnji stan, o Bog blaginje naše; in potolaži nevoljo svojo proti nam.

Käänny taas meidän puoleemme, sinä pelastuksemme Jumala, älä ole enää tuimistunut meihin.

5 Ali se bodeš večno jezil nad nami? raztezal jezo svoje od roda do roda?

Oletko ainiaaksi vihastunut meihin, pidätkö vihaa suvusta sukuun?

6 Ali ne bodeš vrnivši se nazaj nas postavil v življenje, da se ljudstvo tvoje raduje v tebi?

Etkö virvoita meitä eloon jälleen, että sinun kansasi iloitsisi sinussa?

7 Pokaži nam, Gospod, milost svojo; in daj nam blaginjo svojo.

Herra, suo meidän nähdä sinun armosi, anna apusi meille.

8 Poslušal bodem, kaj govori, Bog ón mogočni Gospod, ker mir govori proti ljudstvu svojemu, in proti njim, katerim je milosten; ali k nespameti naj se ne povrnejo.

Minä tahdon kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: hän puhuu rauhaa kansallensa, hurskaillensa; älkööt he kääntykö jälleen tyhmyyteen.

9 Res, blizu je njim, ki se njega bojé, blaginja njegova; slava bode prebivala v deželi naši.

Totisesti, hänen apunsa on lähellä niitä, jotka häntä pelkäävät, ja niin meidän maassamme kunnia asuu.

10 Milost in zvestoba se srečati; pravica in mir se poljubita.

Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä, vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa,

11 Zvestoba požene iz zemlje, in pravica pogleda z nebés.

uskollisuus versoo maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta.

12 Tudi Bog bode dal, kar je dobro, da zemlja naša obrodi svoj sad.

Herra antaa meille kaikkea hyvää, ja meidän maamme antaa satonsa.

13 Storil bode, da pojde pravica pred njim, ko postavi noge svoje na pot.

Vanhurskaus käy hänen edellänsä ja seuraa hänen askeltensa jälkiä.