Psalmi 105
1 Slavite Gospoda, razglasujte ime njegovo; med ljudstvi oznanjujte dejanja njegova.
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Pojte mu, prepevajte mu, razgovarjajte se o vseh čudovitih delih njegovih.
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Hvalite se v svetem imenu njegovem; veseli se naj srce njih, ki iščejo Gospoda.
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 Iščite Gospoda in moči njegove; iščite vedno njegovega obličja.
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 Spominjajte se čudovitih del njegovih, katera je storil; čudežev njegovih in sodbâ ust njegovih.
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 O seme Abrahama, njegovega hlapca; o izvoljeni sina njegovega Jakoba!
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 Ta je Gospod, Bog naš, po vsej zemlji so sodbe njegove.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 Spominja se vekomaj zaveze svoje, besede, katero je zapovedal na tisoč rodov,
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 Katero je sklenil z Abrahamom, in prisege svoje Izaku,
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 Katero je dal Jakobu v postavo; Izraelu v vedno zavezo.
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 Govoreč: Tebi hočem dati deželo Kanaansko, vrvco posesti vaše.
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 Dasí je bilo ljudî malo, prav malo, in tujci v njej,
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 In so hodili od naroda do naroda, iz kraljestva k drugemu ljudstvu;
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 Ni dovolil zatíratí jih nikomur; dà, strahoval je zavolje njih kralje:
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 Ne dotaknite se maziljencev mojih, in ne storite žalega prerokom."
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 Ko je bil poklical lakot nad deželo, in kruhu strl vso podporo;
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 Poslal je bil moža pred njimi odličnega; kateri je bil v sužnjost prodan, Jožefa.
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 Noge njegove so vklenili z vezjo, v železo se je on podal.
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 Noter do časa, ko je imela priti beseda njegova; govor Gospodov ga je potrdil.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 Poslal je kralj in velel ga razvezati; in poglavar ljudstev ga je oprostil.
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 Postavil ga je za gospoda družini svoji, in za poglavarja vsej svoji posesti,
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 Da bi zvezaval kneze po volji svoji, in podučeval njih starejšine.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Nato je prišel Izrael v Egipt, in Jakob je tujčeval po deželi Kamovi.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 Ko je bil tam storil Bog, da je bilo ljudstvo njegovo silno rodovitno, in ga je bil močnejšega naredil od sovražnikov njegovih,
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 Izpremenil je njih srce, da so sovražili ljudstvo njegovo, da so naklepe delali zoper hlapce njegove.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 Poslal je Mojzesa, hlapca svojega, Arona, katerega je bil izvolil.
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 Razlagala sta pred njimi besede znamenj njegovih, in čudežev v deželi Kamovi.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 Poslal je temé, in otemnile so jo, in upirala se niso znamenja zoper besedo njegovo.
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 Izpremenil je bil v kri njih vodé, in pokončal je bil njih ribe.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 Obilo je rodila njih dežela žab, ki so napadle kraljev samih stanice.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 Ko je izrekel, prišlo je krdelo živali; uši na vso njih pokrajino.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 Dež jim je naredil v točo, ogenj silno plameneč v njih kraji.
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 S tem je zadel njih trte in njih smokve, in polomil njih pokrajine drevesa.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 Ko je izrekel, prišla je kobilica in hrošč, in ta brez števila.
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 On je požrl vso travo njih kraja, in požrl sad njih dežele.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 Slednjič je udaril vse prvorojeno v njih kraji; prvino vse njih moči.
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 Tedaj jih je izpeljal sè srebrom in zlatom, in ni ga bilo, da bi pešal, med njih rodovi.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Veselili so se Egipčani, ko so izhajali tí; ker njih strah jih je bil obšel.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 Razgrnil je oblak za odejo, in ogenj, da je noč razsvetljeval.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 Prosili so, in poslal jim je prepelic, in s kruhom nebeškim jih je sitil.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 In odprl je skalo, in pritekle so vode, ter šle so po suhih krajih, kakor reka.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 Ker se je spominjal besede svetosti svoje, z Abrahamom, hlapcem svojim.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 Zató je izpeljal ljudstvo svoje, z veseljem, s petjem izvoljene svoje.
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 In dal jim je kraje narodov, in delo ljudstev so posedli;
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 Da se držé postav njegovih, in hranijo zakone njegove.
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
