< Visoka pesem 4 >
1 Glej lepotica si, moja ljubezen, glej, lepotica si. Znotraj svojih pramenov imaš oči golobice. Tvoji lasje so kakor trop koz, ki se pojavljajo z gore Gileád.
"Katso, kaunis sinä olet, armaani; katso, kaunis sinä olet. Kyyhkyläiset ovat sinun silmäsi huntusi takana; sinun hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka laskeutuu Gileadin vuorilta.
2 Tvoji zobje so podobni tropu ovc, ki so gladko ostrižene, ki so prišle gor iz kopanja, od katerih vsaka rodi dvojčke in med njimi ni nobene jalove.
Sinun hampaasi ovat kuin lauma kerittyjä lampaita, pesosta nousseita, kaikilla kaksoiset, ei yhtäkään karitsatonta.
3 Tvoje ustnice so podobne škrlatnemu sukancu in tvoj govor je ljubek. Tvoja sènca so podobna koščku granatnega jabolka znotraj tvojih pramenov.
Kuin punainen nauha ovat sinun huulesi, ja suusi on suloinen; kuin granaattiomena, kypsyyttään halkeileva, on sinun ohimosi huntusi takana.
4 Tvoj vrat je podoben Davidovemu stolpu, zgrajenemu za orožarno, na katerem visi tisoč majhnih ščitov, vsi ščiti mogočnih ljudi.
Sinun kaulasi on niinkuin Daavidin torni, linnaksi rakennettu; tuhat kilpeä riippuu siinä, urhojen varustuksia kaikkia.
5 Tvoji dve dojki sta podobni dvema mladima srnama, ki sta dvojčici, ki se paseta med lilijami.
Sinun rintasi ovat kuin kaksi nuorta peuraa, kuin gasellin kaksoiset, jotka käyvät laitumella liljain keskellä.
6 Dokler se ne zdani in sence ne odletijo, se bom spravila do gore mire in k hribu kadila.
Siksi kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat, minä käyn mirhavuorelle ja suitsukekukkulalle.
7 Popolnoma si lepotica, moja ljubezen, madeža ni na tebi.
Kaikin olet kaunis, armaani, ei ole sinussa ainoatakaan virheä."
8 Pridi z menoj iz Libanona, moja nevesta, z menoj iz Libanona. Poglej iz vrha Amáne, iz vrha Senírja in Hermona, iz levjih brlogov, z gora leopardov.
"Tule kanssani Libanonilta, sinä morsiameni, tule kanssani Libanonilta. Lähde pois Amanan huipulta, Senirin ja Hermonin huipuilta, leijonain leposijoilta ja pantterien vuorilta."
9 Očarala si moje srce, moja sestra, moja nevesta; z enim izmed svojih očes si očarala moje srce, z eno verižico svojega vratu.
"Olet lumonnut minut, siskoni, morsiameni, lumonnut minut yhdellä ainoalla silmäykselläsi, yhdellä ainoalla kaulakoristeesi käädyllä.
10 Kako poštena je tvoja ljubezen, moja sestra, moja nevesta! Kako mnogo boljša je tvoja ljubezen kakor vino! In vonj tvojih mazil kakor vse dišave.
Kuinka ihana onkaan sinun rakkautesi, siskoni, morsiameni! Kuinka paljon suloisempi viiniä on sinun rakkautesi, suloisempi kaikkia balsameja sinun voiteittesi tuoksu!
11 Tvoje ustnice, oh moja nevesta, kapljajo kakor satovje. Med in mleko sta pod tvojim jezikom in vonj tvojih oblek je podoben vonju Libanona.
Sinun huulesi tiukkuvat hunajaa, morsiameni; mesi ja maito on sinun kielesi alla, ja sinun vaatteittesi tuoksu on kuin Libanonin tuoksu."
12 Obdan vrt je moja sestra, moja nevesta, zaprt izvir, zapečaten studenec.
"Suljettu yrttitarha on siskoni, morsiameni, suljettu kaivo, lukittu lähde.
13 Tvoje rastline so sadovnjak granatnih jabolk s prijetnimi sadovi; kana z nardo;
Sinä versot kuin paratiisi, jossa on granaattiomenia ynnä kalliita hedelmiä, koofer-kukkia ja narduksia,
14 narda in žafran; kolmež in cimet, z vsemi kadilnimi drevesi; mira in aloja z vsemi vodilnimi dišavami;
nardusta ja sahramia, kalmoruokoa ja kanelia ynnä kaikkinaisia suitsukepuita, mirhaa ja aloeta ynnä kaikkinaisia parhaita balsamikasveja.
15 vrtni studenec, vodnjak živih vodá in vodotoki iz Libanona.
Sinä olet yrttitarhojen lähde, elävien vetten kaivo, Libanonilta virtaavaisten."
16 Zbudi se, oh severni veter in pridi jug. Pihaj na moj vrt, da bodo njegove dišave lahko iztekale. Naj moj ljubljeni pride v svoj vrt in jé svoje prijetno sadje.
"Heräjä, pohjatuuli, tule, etelätuuli; puhalla yrttitarhaani, että sen balsamituoksut tulvahtaisivat. Tulkoon puutarhaansa rakkaani ja syököön sen kalliita hedelmiä."