Psalmi 95

1 Oh pridite, zapojmo Gospodu. Naredimo radosten glas skali rešitve naše duše.

Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.

2 Pridimo pred njegovo prisotnost z zahvaljevanjem in s psalmi mu naredimo radosten zvok.

Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.

3 Kajti Gospod je velik Bog in velik Kralj nad vsemi bogovi.

Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.

4 V njegovi roki so globoki kraji zemlje; tudi moč hribov je njegova.

Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.

5 Morje je njegovo in on ga je naredil in njegove roke so oblikovale kopno zemljo.

Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.

6 Oh pridite, naj obožujemo in se priklonimo; pokleknimo pred Gospodom, našim stvarnikom.

Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.

7 Kajti on je naš Bog in mi smo ljudstvo njegovega pašnika in ovce njegove roke. Če boste danes zaslišali njegov glas,

Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:

8 ne zakrknite svojega srca kakor z izzivanjem in kakor na dan preizkušnje v divjini,

"Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,

9 ko so me vaši očetje skušali, me preizkušali in gledali moje delo.

jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.

10 Dolgih štirideset let sem s tem rodom skupaj žaloval in rekel: »To je ljudstvo, ki se moti v svojem srcu in niso spoznali mojih poti, «

Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.

11 ki sem jim v svojem besu prisegel, da ne bodo vstopili v moj počitek.

Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."