Psalmi 94
1 Oh Gospod Bog, ki mu pripada maščevanje, oh Bog, ki mu pripada maščevanje, pokaži se.
Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
2 Dvigni se, ti sodnik zemlje; povrni nagrado ponosnim.
Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
3 Gospod, doklej bodo zlobni, doklej bodo zlobni slavili zmago?
Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
4 Kako dolgo bodo izgovarjali in govorili trde stvari in se bahali vsi delavci krivičnosti?
Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
5 Tvoje ljudstvo razbijajo na koščke, oh Gospod in prizadevajo tvojo dediščino.
Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
6 Ubijajo vdovo in tujca in morijo osirotele.
Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
7 Vendar pravijo: » Gospod nas ne bo videl niti Bog Jakobov tega ne bo upošteval.«
Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
8 Razumite, vi brutalni izmed ljudstva, in vi bedaki, kdaj boste modri?
Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
9 Kdor je zasadil uho, da ne bi slišal? Kdor je oblikoval oko, da ne bi videl?
Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
10 Kdor kaznuje pogane, da ne bi grajal? Kdor uči človeka spoznanja, da ne bi vedel?
Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
11 Gospod pozna človekove misli, da so le-te ničevost.
Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
12 Blagoslovljen je človek, ki ga karaš, oh Gospod in ga učiš iz svoje postave,
Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
13 da mu lahko daš počitek od dni nadloge, dokler ni izkopana jama za zlobnega.
Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
14 Kajti Gospod ne bo zavrgel svojega ljudstva niti ne bo zapustil svoje dediščine.
Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
15 Toda sodba se bo vrnila k pravičnosti in vsi iskreni v srcu ji bodo sledili.
Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
16 Kdo se bo zame dvignil zoper hudodelce? Ali kdo bo zame vstal zoper delavce krivičnosti?
Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
17 Če Gospod ne bi bil moja pomoč, bi moja duša skoraj prebivala v tišini.
Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
18 Ko sem rekel: »Moje stopalo zdrsuje, me je podpiralo tvoje usmiljenje, oh Gospod.
Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
19 V množici mojih misli znotraj mene tvoje tolažbe razveseljujejo mojo dušo.
Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
20 Mar bo prestol krivičnosti, ki z uzakonitvijo snuje vragolijo, imel družbo s teboj?
Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
21 Skupaj se zbirajo zoper dušo pravičnega in obsojajo nedolžno kri.
He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
22 Toda Gospod je moja obramba in moj Bog je skala mojega zatočišča.
Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
23 Nadnje bo privedel njihovo lastno krivičnost in odsekal jih bo v njihovi lastni zlobnosti; da, Gospod, naš Bog, jih bo odsekal.
Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
