Psalmi 81
1 Glasno prepevajte Bogu, naši môči, naredite radosten glas Jakobovemu Bogu.
Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.) Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.
2 Vzemite psalm in prinesite sèm tamburin, prijetno harfo s plunko.
Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.
3 Trobite na šofar ob mlaju, ob določenem času na naš slovesni praznični dan.
Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.
4 Kajti to je bil zakon za Izraela in postava Jakobovega Boga.
Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.
5 To je odredil v Jožefu za pričevanje, ko je šel ven skozi egiptovsko deželo, kjer sem slišal jezik, ki ga nisem razumel:
Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.
6 »Njegovo ramo sem odstranil od bremena, njegove roke so bile osvobojene pred lonci.
Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.
7 Ti kličeš v stiski in jaz sem te osvobodil, odgovoril sem ti na skrivnem kraju groma. Jaz sem te preizkusil pri vodah Meríbe. (Sela)
Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, (Sela)
8 Poslušaj, oh moje ljudstvo, pričeval ti bom, oh Izrael, če bi mi hotel prisluhniti.
Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!
9 V tebi naj ne bo tujega boga niti ne boš oboževal nobenega tujega boga.
Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.
10 Jaz sem Gospod, tvoj Bog, ki te je privedel iz egiptovske dežele. Široko odpri svoja usta in napolnil jih bom.
Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.
11 Toda moje ljudstvo noče prisluhniti mojemu glasu in Izrael noče ničesar od mene.
Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.
12 Tako sem jih izročil njihovim lastnim srčnim željam in živeli so po svojih lastnih nasvetih.
Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.
13 Oh, da bi mi moje ljudstvo prisluhnilo in bi Izrael hodil po mojih poteh!
Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,
14 Kmalu bi podjarmil njihove sovražnike in svojo roko obrnil zoper njihove nasprotnike.
Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,
15 Gospodovi sovražniki bi se morali podvreči pod njega, pa bi se njihov čas ohranil na veke.
Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,
16 Hranil bi jih tudi z najodličnejšo pšenico in z medom iz skale bi te nasitil.«
Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.
