Psalmi 66

1 Naredite radosten glas Bogu, vse ve dežele,

Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,

2 pojte čast njegovemu imenu, njegovo hvalo naredite veličastno.

veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.

3 Recite Bogu: »Kako strašen si v svojih delih! Zaradi veličine tvoje moči se ti bodo podredili tvoji sovražniki.

Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.

4 Vsa zemlja te bo oboževala in ti prepevala, prepevali bodo k tvojemu imenu.« (Sela)

Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)

5 Pridite in glejte dela Boga. Strašen je v svojem delovanju do človeških otrok.

Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.

6 Morje je spremenil v kopno zemljo. Skozi rečni tok so šli peš, tam smo se veselili v njem.

Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.

7 S svojo močjo vlada na veke, njegove oči opazujejo narode; naj se uporni ne povišujejo. (Sela)

Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)

8 Oh blagoslavljajte našega Boga, ve ljudstva in storite, da se sliši glas njegove hvale,

Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.

9 ki našo dušo drži pri življenju in ne pusti, da bi bila naša stopala premaknjena.

Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.

10 Kajti ti, oh Bog, si nas potrdil, preizkusil si nas, kakor je preizkušeno srebro.

Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.

11 Privedel si nas v mrežo, na naša ledja polagaš stisko.

Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.

12 Ljudem si storil, da jahajo nad našimi glavami. Šli smo skozi ogenj in skozi vodo, toda ti si nas privedel v premožen kraj.

Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.

13 V tvojo hišo bom šel z žgalnimi daritvami, izpolnil ti bom svoje zaobljube,

Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,

14 ki so jih izrekle moje ustnice in spregovorila moja usta, ko sem bil v stiski.

joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.

15 Daroval ti bom žgalne daritve pitancev s kadilom ovnov, daroval ti bom bikce s kozli. (Sela)

Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)

16 Pridite in prisluhnite vsi vi, ki se bojite Boga in oznanil vam bom, kaj je storil za mojo dušo.

Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.

17 K njemu sem klical s svojimi usti in povzdignjen je bil z mojim jezikom.

Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.

18 Če v svojem srcu upoštevam krivičnost, me Gospod ne bo uslišal,

Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.

19 toda Bog me je resnično uslišal, prisluhnil je glasu moje molitve.

Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.

20 Blagoslovljen bodi Bog, ki ni odklonil moje molitve niti svojega usmiljenja od mene.

Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.