Psalmi 5

1 Pazljivo prisluhni mojim besedam, oh Gospod, preudari moje premišljevanje.

Veisuunjohtajalle; huilusoittimilla; Daavidin virsi. Ota korviisi minun sanani, Herra, huomaa huokaukseni.

2 Prisluhni glasu mojega klica, moj Kralj in moj Bog. Kajti k tebi bom molil.

Kuuntele huutoni ääntä, minun kuninkaani ja Jumalani, sillä sinua minä rukoilen.

3 Zjutraj boš slišal moj glas, oh Gospod, zjutraj bom svojo molitev usmeril k tebi in pogledal bom kvišku.

Herra, varhain sinä kuulet minun ääneni, varhain minä valmistan sinulle uhrin ja odotan.

4 Kajti ti nisi Bog, ki ima veselje v zlobnosti. Niti zlo ne bo prebivalo s teboj.

Sillä sinä et ole se Jumala, jolle jumalattomuus kelpaa. Paha ei saa asua sinun tykönäsi.

5 Nespametni ne bo obstal v tvojem pogledu. Ti sovražiš vse delavce krivičnosti.

Ylvästelijät eivät kestä sinun silmiesi edessä; sinä vihaat kaikkia väärintekijöitä.

6 Uničil boš te, ki govorijo laž. Gospodu se bodo gnusili krvoločni in varljivi ljudje.

Sinä hukutat valheen puhujat; murhamiehet ja viekkaat ovat Herralle kauhistus.

7 Toda kar se mene tiče, bom prišel v tvojo hišo v mnoštvu tvojega usmiljenja. In v tvojem strahu bom oboževal k tvojemu svetemu templju.

Mutta minä saan sinun suuresta armostasi tulla sinun huoneeseesi, saan kumartaa sinun pyhään temppeliisi päin sinun pelvossasi.

8 Vodi me, oh Gospod, v svoji pravičnosti, zaradi mojih sovražnikov, svojo pot izravnaj pred mojim obrazom.

Herra, johdata minua vanhurskaudessasi minun vihamiesteni tähden, tasoita tiesi minun eteeni.

9 Kajti v njihovih ustih ni zvestobe, njihov notranji del je sama zlobnost, njihovo grlo je odprt mavzolej, laskajo s svojim jezikom.

Sillä heidän suussaan ei ole luotettavaa sanaa, heidän sisimpänsä on turmiota täynnä, heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he liukkaasti liehakoivat.

10 Uniči jih, oh Bog, naj padejo po svojih lastnih nasvetih, izženi jih v množico njihovih prestopkov, kajti uprli so se zoper tebe.

Tuomitse, Jumala, heidät syyllisiksi, rauetkoon heidän hankkeensa. Kukista heidät heidän rikostensa paljouden tähden, sillä he niskoittelevat sinua vastaan.

11 Vendar pa naj se veselijo vsi tisti, ki svoje trdno upanje polagajo vate. Naj vedno vzklikajo od veselja, ker jih ti braniš. Naj se tudi tisti, ki ljubijo tvoje ime, radostijo v tebi.

Ja iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat, ja riemuitkoot iankaikkisesti. Suojele heitä, että sinussa iloitsisivat ne, jotka rakastavat sinun nimeäsi.

12 Kajti ti, Gospod, boš blagoslovil pravičnega, kakor s ščitom ga hočeš obdati z naklonjenostjo.

Sillä sinä, Herra, siunaat vanhurskasta, sinä suojaat häntä armollasi niinkuin kilvellä.