Psalmi 131

1 Gospod, moje srce ni ošabno niti moje oči vzvišene niti se ne ukvarjam z velikimi zadevami ali s stvarmi zame previsokimi.

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Herra! ei minun sydämeni ole paisunut, eikä minun silmäni ole ylpiät; enkä minä vaella suurissa asioissa, jotka minulle työläät ovat.

2 Zagotovo sem se lepo obnašal in se umiril, kakor otrok, ki je odstavljen od svoje matere; moja duša je celo kakor odstavljen otrok.

Kuin en minä sieluani asettanut ja vaikittanut, niin minun sieluni tuli vieroitetuksi, niinkuin lapsi äidistänsä vieroitetaan.

3 Naj Izrael upa v Gospoda od tega časa naprej in na veke.

Israel toivokaan Herran päälle, hamasta nyt ja ijankaikkiseen.