Psalmi 123

1 K tebi povzdigujem svoje oči, oh ti, ki prebivaš v nebesih.

Matkalaulu. Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut.

2 Glej, kakor oči služabnikov gledajo k roki svojih gospodarjev in kakor oči dekle k roki svoje gospodarice, tako naše oči čakajo na Gospoda, našega Boga, dokler se nas ne usmili.

Katso, niinkuin palvelijain silmät katsovat heidän isäntäinsä käsiin, ja niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä.

3 Usmili se nas, oh Gospod, usmili se nas, kajti silno smo nasičeni z zaničevanjem.

Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen. Sillä kylliksi olemme jo saaneet ylenkatsetta.

4 Naša duša je silno nasičena s preziranjem tistih, ki so ošabni in z zaničevanjem ponosnih.

Sielumme on jo kyllänsä saanut suruttomien pilkasta, ylpeitten ylenkatseesta.