< Pregovori 29 >
1 Tisti, ki je pogosto grajan, otrjuje svoj vrat; nenadoma bo uničen in to brez rešitve.
Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
2 Kadar so pravični na oblasti, se ljudstvo veseli, toda kadar zlobni rojevajo pravila, ljudstvo žaluje.
Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
3 Kdorkoli ljubi modrost, razveseljuje svojega očeta, toda kdor se zadržuje s pocestnicami, zapravlja svoje imetje.
Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
4 Kralj s sodbo vzpostavlja deželo, toda kdor sprejema darila, jo prevrača.
Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
5 Človek, ki laska svojemu bližnjemu, razpenja mrežo za njegova stopala.
Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
6 V prestopku hudobneža je zanka, toda pravični prepeva in se veseli.
Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
7 Pravični preudarja stvar ubogega, toda zlobni se na to ne ozira.
Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
8 Posmehljivci mesto privedejo v zanko, toda modri možje odvrnejo bes.
Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
9 Če se moder človek prička z nespametnim človekom, bodisi besni ali se smeje, tam ni počitka.
Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
10 Krvoločnež sovraži poštenega, toda pravični išče njegovo dušo.
Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
11 Bedak izreka vse svoje mišljenje, toda moder človek ga zadrži za pozneje.
Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
12 Če vladar prisluhne lažem, so vsi njegovi služabniki zlobni.
Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
13 Ubog in varljiv človek se skupaj srečata; Gospod razsvetljuje oči obeh.
Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
14 Kralju, ki zvesto sodi ubogega, bo njegov prestol utrjen na veke.
Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
15 Palica in opomin dajeta modrost, toda otrok, prepuščen samemu sebi, svoji materi prinaša sramoto.
Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
16 Kadar so zlobni pomnoženi, narašča prestopek, toda pravični bodo videli njihov padec.
Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
17 Grajaj svojega sina in dal ti bo počitek; da, tvoji duši bo dal veselje.
Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
18 Kjer ni videnja ljudstvo propada, toda kdor se drži postave, je srečen.
Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
19 Služabnik ne bo grajan z besedami; kajti čeprav razume, ne bo odgovoril.
Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
20 Vidiš človeka, ki je nagel v svojih besedah? Več upanja je za bedaka kakor zanj.
Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 Kdor svojega služabnika od otroških let prefinjeno vzgaja, mu bo končno postal njegov sin.
Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
22 Jezen človek razvnema prepir, besen človek pa je obilen v prestopku.
Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
23 Človekov ponos ga bo ponižal, toda spoštovanje bo podpiralo ponižnega v duhu.
Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
24 Kdorkoli je družabnik s tatom, sovraži svojo lastno dušo; sliši preklinjanje, pa tega ne razkriva.
Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
25 Strah pred človekom prinaša zanko, toda kdorkoli svoje trdno upanje polaga v Gospoda, bo varen.
Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
26 Mnogi iščejo vladarjevo naklonjenost, toda sodba vsakega človeka prihaja od Gospoda.
Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
27 Nepravičen človek je ogabnost pravičnemu in kdor je na svoji poti pošten, je ogabnost zlobnemu.
Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.