Pregovori 17
1 Boljši je suh košček in z njim spokojnost, kakor hiša polna klavnih daritev s prepirom.
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
2 Moder služabnik bo imel vladarstvo nad sinom, ki povzroča sramoto in bo imel delež dediščine med brati.
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
3 Talilni lonec je za srebro in talilna peč za zlato, toda Gospod preizkuša srca.
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
4 Zloben storilec daje prednost nepravim ustnicam in lažnivec pazljivo prisluhne nespodobnemu jeziku.
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
5 Kdorkoli zasmehuje ubogega, graja njegovega Stvarnika in kdor je ob katastrofah vesel, ne bo nekaznovan.
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
6 Otrok otroci so krona starcem in slava otrok so njihovi očetje.
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
7 Odličen govor se ne spodobi bedaku, veliko manj lažnive ustnice princu.
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
8 Darilo je kakor dragocen kamen v očeh tistega, ki ga ima, kamor ga obrača, to uspeva.
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
9 Kdor taji prestopek, išče ljubezni, toda kdor ponavlja zadevo, ločuje prave prijatelje.
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
10 Opomin bolj prodira v modrega kakor sto udarcev z bičem v bedaka.
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
11 Hudoben človek išče samo upor, zato bo zoper njega poslan krut poslanec.
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
12 Naj medvedka, oropana svojih mladičev, sreča človeka, raje kakor bedak v svoji neumnosti.
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
13 Kdorkoli nagrajuje zlo za dobro, se zlo ne bo ločilo od njegove hiše.
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
14 Začetek prepira je kakor kadar nekdo izpušča vodo, zato prenehaj s sporom, preden se vmešaš vanj.
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
15 Kdor opravičuje zlobnega in kdor obsoja pravičnega, celo oba sta Gospodu ogabnost.
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
16 Zakaj je denarna vsota v bedakovi roki, da pridobi modrost, glede na to, da on nima srca za to?
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
17 Prijatelj ljubi ob vseh časih in brat je rojen za stisko.
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
18 Človek brez razumevanja udarja v roke in postaja pôrok v prisotnosti svojega prijatelja.
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
19 Kdor ljubi prestopek, ta ljubi prepir in kdor povišuje svoja velika vrata, išče uničenje.
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
20 Kdor ima kljubovalno srce, ne najde dobrega in kdor ima sprevržen jezik, pada v vragolijo.
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
21 Kdor zaplodi bedaka, to počne v svojo bridkost in oče bedaka nima radosti.
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
22 Veselo srce dela dobro, podobno kot zdravilo, toda zlomljen duh suši kosti.
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
23 Zloben človek iz naročja izvleče darilo, da izkrivlja poti sodbe.
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
24 Modrost je pred tistim, ki ima razumevanje, toda oči bedaka so na koncih zemlje.
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
25 Nespameten sin je žalost svojemu očetu in grenkoba njej, ki ga je rodila.
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
26 Tudi kaznovati pravičnega ni dobro niti udariti prince zaradi nepristranskosti.
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
27 Kdor ima spoznanje, prizanaša svojim besedam in razumevajoč človek je iz odličnega duha.
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
28 Celo bedak, ko molči, velja kot moder in kdor zapira svoje ustnice, je cenjen kot razumevajoč človek.
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
