Job 20
1 Potem je odgovoril Cofár Naámčan in rekel:
Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:
2 »Zato mi moje misli povzročajo, da odgovorim in zaradi tega hitim.
Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.
3 Slišal sem preverjanje svoje graje in duh mojega razumevanja mi povzroča, da odgovorim.
Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.
4 Mar ne veš tega od davnine, odkar je bil človek postavljen na zemljo,
Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,
5 da je zmagoslavje zlobnega kratko, radost hinavca pa le za trenutek?
Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.
6 Čeprav se njegova odličnost vzpenja do neba in njegova glava sega do oblakov,
Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;
7 se bo vendarle pogubil za vedno, kot njegov lastni iztrebek. Tisti, ki so ga videli, bodo rekli: ›Kje je?‹
Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?
8 Odletel bo proč kakor sanje in ne bo ga najti. Da, pregnan bo kakor nočno videnje.
Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.
9 Tudi oko, ki ga je videlo, ga ne bo več videlo niti ga njegov kraj ne bo več gledal.
Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.
10 Njegovi otroci bodo iskali, da ugodijo revnemu in njegove roke bodo obnovile njihove dobrine.
Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.
11 Njegove kosti so polne greha iz njegove mladosti, ki se bodo ulegle z njim v prah.
Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.
12 Čeprav je zlobnost sladka v njegovih ustih, čeprav to skriva pod svojim jezikom,
Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.
13 čeprav temu prizanaša in tega ne zapusti, temveč to mirno drži znotraj svojih ust,
Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.
14 je vendar njegova hrana v njegovi notranjosti spremenjena, to je žolč kober znotraj njega.
Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.
15 Pogoltnil je bogastva in ponovno jih bo izbljuval. Bog jih bo izvrgel iz njegovega trebuha.
Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.
16 Sesal bo strup kober, gadov jezik ga bo ubil.
Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.
17 Ne bo videl rek, poplav, potokov iz meda in masla.
Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.
18 To, za kar se je trudil, bo povrnil in tega ne bo pogoltnil. Glede na njegovo imetje bo povračilo in v tem se ne bo veselil.
Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.
19 Ker je zatiral in zapustil ubogega, ker je nasilno odvzel hišo, ki je ni zgradil,
Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.
20 zagotovo ne bo čutil spokojnosti v svojem trebuhu, ne bo rešil od tega, kar si je želel.
Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.
21 Ničesar ne bo ostalo od njegove hrane, zato noben človek ne bo gledal za njegovimi dobrinami.
Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.
22 V polnosti svoje zadostnosti bo v stiskah; vsaka roka zlobnega bo prišla nadenj.
Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.
23 Ko si namerava napolniti svoj trebuh, bo Bog nadenj vrgel razjarjenost svojega besa in ta bo deževala nadenj, medtem ko jé.
Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.
24 Pobegnil bo pred železnim orožjem in lok iz jekla ga bo prebodel.
Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.
25 Ta je izvlečen in prihaja iz telesa. Da, lesketajoč meč prihaja iz njegovega žolča; strahote so nad njim.
Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.
26 Vsa tema bo skrita v njegovih skritih krajih. Ogenj, ki se ni razgorel, ga bo požrl; slabo bo šlo s tistim, ki je ostal v njegovem šotoru.
Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.
27 Nebesa bodo razodela njegovo krivičnost in zemlja se bo dvignila zoper njega.
Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.
28 Donos njegove hiše bo odšel in njegove dobrine bodo odtekle na dan njegovega besa.
Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.
29 To je delež zlobnemu človeku od Boga in od Boga določena mu dediščina.«
Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.
