Job 11

1 Potem je odgovoril Cofár Naámčan in rekel:

Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:

2 »Mar ne bo množica besed odgovorjena? Mar naj bo mož, poln govora, opravičen?

Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?

3 Mar naj tvoje laži naredijo možem, da molčijo? In ko zasmehuješ, ali te noben človek ne bo osramotil?

Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?

4 Kajti rekel si: ›Moj nauk je čist in jaz sem čist v tvojih očeh.‹

Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.

5 Toda oh, da bi Bog spregovoril in zoper tebe odprl svoje ustnice

Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,

6 in da bi ti pokazal skrivnosti modrosti, da so dvojne temu kar je! Vedi torej, da Bog od tebe terja manj, kakor zasluži tvoja krivičnost.

Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.

7 Mar lahko z iskanjem najdeš Boga? Mar lahko do popolnosti spoznaš Vsemogočnega?

Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.

8 To je tako visoko kakor nebo. Kaj lahko storiš? Globlje kakor pekel. Kaj lahko spoznaš? (Sheol h7585)

Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta? (Sheol h7585)

9 Njegova mera je daljša kakor zemlja in širša kakor morje.

Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.

10 Če odseka in zapre, ali zbere skupaj, kdo ga potem lahko ovira?

Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?

11 Kajti pozna praznoglave ljudi. Tudi zlobnost vidi. Mar ne bo potem tega preudaril?

Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?

12 Kajti praznoglav človek bi bil moder, čeprav bi bil človek rojen kakor žrebe divjega osla.

Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.

13 Če pripraviš svoje srce in svoje roke iztegneš k njemu,

Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;

14 če je krivičnost v tvoji roki, jo odloži daleč proč in naj zlobnost ne prebiva v tvojih šotorih.

Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:

15 Kajti potem boš povzdignil svoj obraz brez madeža. Da, neomajen boš in se ne boš bal,

Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.

16 ker boš pozabil svojo bedo in se je boš spominjal kakor vode, ki tečejo mimo,

Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.

17 in tvoja starost bo jasnejša kakor opoldan; svetil boš naprej, ti boš kakor jutro.

Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.

18 Ti boš varen, ker je upanje. Da, kopal boš okoli sebe in svoj počitek si boš vzel v varnosti.

Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.

19 Tudi ulegel se boš in nihče te ne bo strašil. Da, mnogi te bodo obžalovali.

Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.

20 Toda oči zlobnih bodo odpovedale in ne bodo pobegnili in njihovo upanje bo kakor izročitev duha.«

Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.