Псалтирь 126

1 Внегда возвратити Господу плен Сионь, быхом яко утешени.

Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.

2 Тогда исполнишася радости уста наша, и язык наш веселия: тогда рекут во языцех: возвеличил есть Господь сотворити с ними.

Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan".

3 Возвеличил есть Господь сотворити с нами: быхом веселящеся.

Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.

4 Возврати, Господи, пленение наше, яко потоки югом.

Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.

5 Сеющии слезами, радостию пожнут.

Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.

6 Ходящии хождаху и плакахуся, метающе семена своя: грядуще же приидут радостию, вземлюще рукояти своя.

He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.