Псалтирь 125

1 Надеющиися на Господа, яко гора Сион: не подвижится в век живый во Иерусалиме.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Jotka Herran päälle uskaltavat, ei he lankee, vaan pysyvät ijankaikkisesti niinkuin Zionin vuori.

2 Горы окрест его, и Господь окрест людий Своих, отныне и до века.

Jerusalemin ympäri ovat vuoret, ja Herra on kansansa ympärillä, hamasta nyt ja ijankaikkiseen.

3 Яко не оставит Господь жезла грешных на жребий праведных, яко да не прострут праведнии в беззакония рук своих.

Sillä jumalattomain valtikka ei pidä pysymän vanhurskasten joukon päällä, ettei vanhurskaat ojentaisi käsiänsä vääryyteen.

4 Ублажи, Господи, благия и правыя сердцем.

Herra, tee hyvästi hyville ja hurskaille sydämille.

5 Уклоняющыяся же в развращения отведет Господь с делающими беззаконие: мир на Израиля.

Mutta jotka poikkeevat vääriin teihinsä, niitä Herra ajaa pois pahantekiäin kanssa; mutta rauha olkoon Israelille!