От Марка святое благовествование 15
1 И абие наутрие совет сотвориша архиерее со старцы и книжники, и весь сонм, связавше Иисуса ведоша и предаша (Его) Пилату.
Ja kohta aamulla varhain pitivät ylimmäiset papit neuvoa vanhimpain ja kirjanoppineitten kanssa ja kaikki raati, ja veivät pois Jesuksen sidottuna ja antoivat ylön Pilatukselle.
2 И вопроси Его Пилат: Ты ли еси Царь Иудейский? Он же отвещав рече ему: ты глаголеши.
Ja Pilatus kysyi häneltä: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Hän vastasi ja sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.
3 И глаголаху на Него архиерее много.
Ja ylimmäiset papit kantoivat hänen päällensä paljon.
4 Пилат же паки вопроси Его, глаголя: не отвещаваеши ли ничтоже? Виждь, колика на Тя свидетелствуют.
Niin Pilatus kysyi taas häneltä ja sanoi: etkös mitään vastaa? Katso, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat.
5 Иисус же ктому ничтоже отвеща, яко дивитися Пилату.
Mutta ei Jesus sitte ensinkään vastannut, niin että Pilatus ihmetteli.
6 На (всяк) же праздник отпущаше им единаго связня, егоже прошаху.
Mutta juhlana päästi hän heille yhden vangin irralle, kenenkä he anoivat.
7 Бе же нарицаемый Варавва со сковники своими связан, иже в кове убийство сотвориша.
Niin oli yksi nimeltä Barabbas, joka oli sidottu kapinan nostajitten kanssa, jotka kapinassa murhan tehneet olivat.
8 И возопив народ нача просити, якоже всегда творяше им.
Ja kansa huusi ja rupesi häntä rukoilemaan, että hän tekis niinkuin hän aina heille tehnyt oli.
9 Пилат же отвеща им, глаголя: хощете ли, пущу вам Царя Иудейска?
Niin Pilatus vastasi heitä, sanoen: tahdotteko, että minä päästän teille Juudalaisten kuninkaan?
10 Ведяше бо, яко зависти ради предаша Его архиерее.
(Sillä hän tiesi, että ylimmäiset papit olivat hänen kateudesta antaneet ylön.)
11 Архиерее же помануша народу, да паче Варавву пустит им.
Mutta ylimmäiset papit yllyttivät kansaa, että hän heille ennen päästäis Barabbaan.
12 Пилат же отвещав паки рече им: что убо хощете сотворю, Егоже глаголете Царя Иудейска?
Niin Pilatus vastasi ja taas sanoi heille: mitä te siis tahdotte, että minun pitää tälle tekemän, jonka te Juudalaisten kuninkaaksi kutsutte?
13 Они же паки возопиша (глаголюще): пропни Его.
Niin he taas huusivat: ristiinnaulitse häntä.
14 Пилат же глаголаше им: что бо зло сотвори? Они же излиха вопияху: пропни Его.
Mutta Pilatus sanoi heille: mitäs hän pahaa on tehnyt? Mutta he huusivat vielä kovemmin: ristiinnaulitse häntä.
15 Пилат же хотя народу хотение сотворити, пусти им Варавву: и предаде Иисуса, бив, да пропнут Его.
Mutta Pilatus tahtoi kansan mielen noutaa ja päästi heille Barabbaan. Ja Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi ylös ristiinnaulittaa.
16 Воини же ведоша Его внутрь двора, еже есть претор: и созваша всю спиру,
Niin huovit veivät hänen raastupaan ja kutsuivat kokoon kaiken joukon,
17 и облекоша Его в препряду, и возложиша на Него сплетше тернов венец,
Ja puettivat hänen purpuraan ja panivat hänen päähänsä väännetyn orjantappuraisen kruunun,
18 и начаша целовати Его (и глаголати): радуйся, Царю Иудейский.
Ja rupesivat häntä tervehtimään: terve Juudalaisten kuningas!
19 И бияху Его по главе тростию, и плюваху на Него, и прегибающе колена покланяхуся Ему.
Ja he löivät häntä päähän ruovolla ja sylkivät hänen päällensä, panivat polvillensa ja kumartaen rukoilivat häntä.
20 И егда поругашася Ему, совлекоша с Него препряду и облекоша Его в ризы Своя: и изведоша Его, да пропнут Его.
Ja kuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purpuran, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ulos ristiinnaulittaa.
21 И задеша мимоходящу некоему Симону Киринею, грядущу с села, отцу Александрову и Руфову, да возмет крест Его.
Ja niin he vaativat yhden, joka ohitse kävi (ja tuli pellolta, Simonin Kyreniläisen, Aleksanderin ja Rufin isän), kantamaan hänen ristiänsä.
22 И приведоша Его на Голгофу место, еже есть сказаемо Лобное место.
Ja he veivät hänen siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on niin paljo kuin Pääkallon paikka,
23 И даяху Ему пити есмирнисмено вино: Он же не прият.
Ja he antoivat hänelle viinaa juoda myrrhamilla sekoitettua. Vaan ei hän ottanut.
24 И распеншии Его разделиша ризы Его, метающе жребий о них, кто что возмет.
Ja kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa, mitä kunkin piti saaman.
25 Бе же час третий, и распяша Его.
Mutta se oli kolmas hetki, kun he hänen ristiinnaulitsivat.
26 И бе написание вины Его написано: Царь Иудейск.
Ja oli päällekirjoitettu hänen syynsä kirjoitus: JUUDALAISTEN KUNINGAS.
27 И с Ним распяша два разбойника, единаго о десную и единаго о шуюю Его.
Ja he ristiinnaulitsivat kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yhden hänen oikialle ja toisen vasemmalle puolellensa.
28 И сбыстся Писание, еже глаголет: и со беззаконными вменися.
Ja niin täytettiin se kirjoitus, joka sanoo: ja hän on pahantekiäin sekaan luettu.
29 И мимоходящии хуляху Его, покивающе главами своими и глаголюще: уа, разоряяй церковь и треми денми созидаяй,
Ja ne, jotka siitä ohitse kävivät, pilkkasivat häntä ja vääntelivät päätänsä, sanoen: voi sinuas, joka templin maahan jaotat ja kolmena päivänä rakennat ylös!
30 спасися Сам и сниди со креста.
Vapahda itses ja astu alas rististä.
31 Такожде и архиерее ругающеся, друг ко другу с книжники глаголаху: ины спасе, Себе ли не может спасти?
Niin myös ylimmäiset papit pilkkasivat häntä keskenänsä kirjanoppineiden kanssa, sanoen: muita hän autti, ei hän voi itsiänsä auttaa.
32 Христос, Царь Израилев, да снидет ныне со креста, да видим и веру имем Ему. И распятая с Ним поношаста Ему.
Kristus, Israelin kuningas, astukaan nyt alas rististä, että me näkisimme ja uskoisimme. Ja ne, jotka hänen kanssansa ristiinnaulitut olivat, pilkkasivat häntä.
33 Бывшу же часу шестому, тма бысть по всей земли до часа девятаго.
Mutta kuin kuudes hetki tuli, tuli pimeys kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.
34 И в час девятый возопи Иисус гласом велиим, глаголя: Елои, Елои, лама савахфани? Еже есть сказаемо: Боже Мой, Боже Мой, почто Мя оставил еси?
Ja yhdeksännellä hetkellä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on niin paljo kuin: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minut annoit ylön?
35 И нецыи от предстоящих слышавше, глаголаху: се, Илию гласит.
Ja kuin muutamat, jotka siinä seisoivat, sen kuulivat, sanoivat he: katso, hän huutaa Eliasta.
36 Тек же един, и наполнив губу оцта, и возложь на трость, напаяше Его, глаголя: оставите, да видим, аще приидет Илиа сняти Его.
Niin juoksi yksi ja täytti sienen etikalla ja pani sen ruovon ympärille, taritsi hänen juoda, sanoen: pidäs! katsokaamme, tuleeko Elias häntä ottamaan pois.
37 Иисус же пущь глас велий, издше.
Mutta Jesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
38 И завеса церковная раздрася на двое, свыше до низу.
Ja templin esivaate repesi kahtia, ylhäältä hamaan alas.
39 Видев же сотник стояй прямо Ему, яко тако возопив издше, рече: воистинну Человек Сей Сын бе Божий.
Mutta kuin päämies, joka siinä hänen kohdallansa seisoi, näki, että hän niin huutain henkensä antoi, sanoi hän: totisesti oli tämä ihminen Jumalan Poika.
40 Бяху же и жены издалеча зрящя, в нихже бе Мариа Магдалина, и Мариа Иакова малаго и Иосии мати, и Саломиа,
Ja siellä oli myös vaimoja, jotka taampaa katselivat, joiden seassa oli Maria Magdalena ja Maria, vähemmän Jakobin ja Joseen äiti, ja Salome,
41 яже, и егда бе в Галилеи, хождаху по Нем и служаху Ему: и ины многия, яже взыдоша с Ним во Иерусалим.
Jotka myös häntä Galileassa seuranneet ja palvelleet olivat; ja monta muuta, jotka hänen kanssansa Jerusalemiin menneet olivat.
42 И уже позде бывшу, понеже бе пяток, еже есть к субботе,
Ja kuin jo ehtoo tuli (että valmistuspäivä oli, joka on esisabbatti),
43 прииде Иосиф, иже от Аримафеа, благообразен советник, иже и той бе чая Царствия Божия, дерзнув вниде к Пилату, и проси телесе Иисусова.
Tuli Joseph Arimatiasta, kunniallinen raatimies, joka myös odotti Jumalan valtakuntaa, hän rohkeni mennä Pilatuksen tykö ja anoi Jesuksen ruumista.
44 Пилат же дивися, аще уже умре: и призвав сотника, вопроси его: аще уже умре?
Niin Pilatus ihmetteli, että hän jo kuollut oli, ja kutsui tykönsä päämiehen ja kysyi häneltä, oliko hän jo aikaa kuollut.
45 И уведев от сотника, даде тело Иосифови.
Ja kuin hän asian päämiehiltä ymmärsi, antoi hän Josephille ruumiin.
46 И купив плащаницу и снемь Его, обвит плащаницею: и положи Его во гроб, иже бе изсечен от камене: и привали камень над двери гроба.
Ja hän osti liinavaatteen, otti hänen alas ja kääri liinavaatteeseen, ja pani hänen hautaan, joka kallioon hakattu oli, ja vieritti kiven haudan ovelle.
47 Мариа же Магдалина и Мариа Иосиева зрясте, где Его полагаху.
Mutta Maria Magdalena ja Joseen Maria katselivat, kuhunka hän pantiin.
