< Mapisarema 132 >
1 Rwiyo rworwendo. Haiwa Jehovha, rangarirai Dhavhidhi namatambudziko ake ose aakasangana nawo.
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
2 Akapika mhiko kuna Jehovha, akaita mhiko kuna Wamasimba waJakobho achiti,
Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
3 “Handingapindi mumba mangu kana kuenda kundovata pamubhedha wangu,
En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
4 handingatenderi hope mumaziso angu, kana kutsumwaira mumeso angu,
En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
5 kusvikira ndawana nzvimbo yaJehovha, nzvimbo yokugara yoWamasimba waJakobho.”
Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
6 Takazvinzwa muEfurata, takasangana nazvo muminda yeJaari tikati,
Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
7 “Ngatiendei kunzvimbo yake yokugara; ngatinamatei pachitsiko chetsoka dzake,
Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
8 haiwa Jehovha, simukai muuye kunzvimbo yenyu yokuzorora, imi neareka yesimba renyu.
Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
9 Vaprista venyu dai vafukidzwa nokururama; dai vatsvene venyu vaimba nomufaro.”
Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
10 Nokuda kwaDhavhidhi muranda wenyu, musaramba muzodziwa wenyu.
Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
11 Jehovha akapika mhiko kuna Dhavhidhi, mhiko yechokwadi yaasingagoni kushandura achiti, “Mumwe wechizvarwa chako ndichamugadza pachigaro chako choushe,
Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
12 kana vanakomana vako vakachengeta sungano yangu nezvandakatema zvandakavadzidzisa, ipapo vanakomana vavo vachagara pachigaro chako choushe nokusingaperi-peri.”
Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
13 Nokuti Jehovha akasarudza Zioni, akarida kuti huve ugaro hwake achiti,
Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
14 “Iyi ndiyo nzvimbo yangu yokuzorora nokusingaperi-peri; ipapa ndipo pandichagara samambo, nokuti ndakapada,
Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
15 ndichariropafadza nezvakawanda; ndichagutsa varombo varo nezvokudya.
Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
16 Ndichafukidza vaprista varo noruponeso, uye vatsvene varo vachagara vachiimba nomufaro.
Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
17 “Pano ndipo pandichameresa nyanga yaDhavhidhi, uye ndichatungidza mwenje womuzodziwa wangu.
Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
18 Ndichafukidza vavengi vake nenyadzi, asi korona yake ichabwinya kwazvo.”
Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.