< Jobho 3 >
1 Shure kwaizvozvo, Jobho akashamisa muromo wake ndokutuka zuva rokuberekwa kwake.
Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
3 “Zuva rokuberekwa kwangu ngariparare, uye nousiku hwakanzi, ‘Kwaberekwa mwanakomana!’
"Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt'.
4 Zuva iroro ngarishanduke rive rima; Mwari wokudenga ngaarege kuva nehanya naro; Chiedza ngachirege kuvhenekera pamusoro paro.
Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.
5 Rima nomumvuri wakasviba ngazviritore zvakare; gore ngarigare pamusoro paro; kusviba ngakufukidze chiedza charo.
Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.
6 Usiku uhwo rima guru ngaribate; ngahurege kuverengwa pakati pamazuva egore kana kunyorwa pamwedzi ipi zvayo.
Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.
7 Usiku uhwo ngahushaye chibereko; ngaparege kunzwika kupembera kwomufaro mahuri.
Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.
8 Vanotuka mazuva ngavatuke zuva iro, vaya vakagadzirira kumutsa Chikara Chikuru cheGungwa.
Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.
9 Nyeredzi dzahwo dzamangwanani ngadzisvibe; ngahumirire chiedza chamasikati pasina uye ngahurege kuona hwerazuva hwamambakwedza;
Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,
10 nokuti hahuna kundipfigira mikova yechizvaro kuti huvanze dambudziko pamberi pangu.
koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.
11 “Ko, ndakaregererei kufa pakuberekwa kwangu, nokufa pandaibuda mudumbu?
Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?
12 Mabvi akavapo seiko kuti andigamuchire namazamu kuti ndinwe?
Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?
13 Nokuti zvino ndingadai ndakavata murugare; ndingadai ndivete uye ndakazorora
Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä
14 namadzimambo namakurukota enyika, vakazvivakira nzvimbo dzava matongo zvino,
kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,
15 navatongi vakanga vane goridhe, vakazadza dzimba dzavo nesirivha.
päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;
16 Kana kuti sei ndisina kuvigwa muvhu somwana asina kusvika, somucheche asina kumboona chiedza chezuva?
tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.
17 Ikoko vakaipa vanorega kutambudza, uye ikoko vakaneta vakazorora.
Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä;
18 Nhapwa dzinofarirawo rugare rwadzo; havachanzwizve kudanidzira kwomuchairi wenhapwa.
kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä.
19 Vaduku navakuru variko, uye nhapwa yakasunungurwa kubva pana tenzi wayo.
Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.
20 “Chiedza chinopirweiko vaya vari kusurukirwa, uye upenyu kune ane shungu pamwoyo,
Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,
21 kuna vaya vanoshuva kufa irwo rusingauyi, vanorutsvaka kupfuura pfuma yakavanzika,
jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta,
22 vazere nomufaro uye vanofara pavanosvika muguva?
jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan-
23 Upenyu hunopirweiko munhu ane nzira yakavanzika, iye akakomberedzwa naMwari noruzhowa?
miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?
24 Nokuti mafemo anosvika kwandiri pachinzvimbo chezvokudya, kugomera kwangu kunodururwa semvura.
Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.
25 Zvandaitya zvakandivinga; zvandaizeza zvaitika kwandiri.
Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.
26 Handina rugare, handina runyararo; handina zororo, asi nhamo chete.”
Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen."