Psalmi 37
1 Nemoj se žestiti gledajuæi nevaljale, nemoj zavidjeti onima koji èine bezakonje.
Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
2 Jer se kao trava brzo kose, i kao zeleno bilje venu.
Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.
3 Uzdaj se u Gospoda i tvori dobro; živi na zemlji i hrani istinu.
Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
4 Tješi se Gospodom, i uèiniæe ti što ti srce želi.
silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
5 Predaj Gospodu put svoj, i uzdaj se u njega, on æe uèiniti.
Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
6 I izvešæe kao vidjelo pravdu tvoju, i pravicu tvoju kao podne.
Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.
7 Osloni se na Gospoda, i èekaj ga. Nemoj se žestiti gledajuæi koga gdje napreduje na putu svojem, èovjeka, koji radi što namisli.
Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
8 Utišaj gnjev, i ostavi jarost; nemoj se dražiti da zlo èiniš.
Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
9 Jer æe se istrijebiti koji èine zlo, a koji èekaju Gospoda naslijediæe zemlju.
Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
10 Još malo, pa neæe biti bezbožnika; pogledaæeš na mjesto njegovo, a njega nema.
Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.
11 A smjerni æe naslijediti zemlju, i naslaðivaæe se množinom mira.
Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
12 Zlo misli bezbožnik pravedniku, i škrguæe na nj zubima svojim.
Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa;
13 Ali mu se Gospod smije, jer vidi da se primièe dan njegov.
mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
14 Maè potežu bezbožnici, zapinju luk svoj, da obore ubogoga i ništega i pokolju one koji idu pravim putem.
Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataaksensa kurjan ja köyhän, teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.
15 Maè æe njihov udariti u njihovo srce, i lukovi njihovi polomiæe se.
Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.
16 Bolje je malo u pravednika nego bogatstvo mnogih bezbožnika.
Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.
17 Jer æe se mišice bezbožnicima potrti, a pravednike utvrðuje Gospod.
Sillä jumalattomain käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.
18 Zna Gospod dane bezazlenima, i dio njihov traje dovijeka.
Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.
19 Neæe se postidjeti u zlo doba, u dane gladne biæe siti.
Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
20 A bezbožnici ginu, i neprijatelji Gospodnji kao ljepota šumska prolaze, kao dim prolaze.
Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.
21 Bezbožnik uzaima i ne vraæa, a pravednik poklanja i daje.
Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.
22 Jer koje on blagoslovi, oni naslijede zemlju, a koje on prokune, oni se istrijebe.
Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.
23 Gospod utvrðuje korake svakoga èovjeka i mio mu je put njegov.
Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.
24 Kad posrne da padne, neæe pasti, jer ga Gospod drži za ruku.
Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.
25 Bijah mlad i ostarjeh, i ne vidjeh pravednika ostavljena, ni djece njegove da prose hljeba.
Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.
26 Svaki dan poklanja i daje u zajam, i na natražju je njegovu blagoslov.
Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.
27 Uklanjaj se oda zla, i èini dobro, i živi dovijeka.
Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt iankaikkisesti.
28 Jer Gospod ljubi pravedni sud, i ne ostavlja svetaca svojijeh; uvijek se oni èuvaju; a pleme æe se bezbožnièko istrijebiti.
Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään.
29 Pravednici æe naslijediti zemlju, i živjeæe na njoj dovijeka.
Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.
30 Usta pravednikova govore mudrost, i jezik njegov kazuje istinu.
Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.
31 Zakon je Boga njegova njemu u srcu, stopala se njegova ne spotièu.
Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.
32 Bezbožnik vreba pravednika, i traži da ga ubije;
Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaaksensa.
33 Ali ga Gospod neæe pustiti u ruke njegove, niti æe dati da ga okrive kad se stanu suditi.
Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.
34 Èekaj Gospoda i drži se puta njegova, i on æe te postaviti da vladaš zemljom; vidjeæeš kako æe se istrijebiti bezbožnici.
Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.
35 Vidjeh bezbožnika strašna koji se raširivaše kao granato drvo;
Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.
36 Ali proðe, i evo nema ga; tražim ga i ne nahodim.
Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.
37 Hrani èistotu i pazi pravdu, jer æe u èovjeka mirna ostati natražje.
Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,
38 A bezakonika æe nestati sasvijem; natražje æe se bezbožnièko zatrti.
mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.
39 Od Gospoda je spasenje pravednicima; on je krjepost njihova u nevolji.
Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
40 Gospod æe im pomoæi, i izbaviæe ih; izbaviæe ih od bezbožnika, i saèuvaæe ih, jer se u njega uzdaju.
Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.
