Psalmi 116
1 Milo mi je što Gospod usliši molitveni glas moj;
Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;
2 Što prignu k meni uho svoje; i zato æu ga u sve dane svoje prizivati.
Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.
Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan. (Sheol h7585)
4 Ali prizvah ime Gospodnje: Gospode! izbavi dušu moju!
Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!
5 Dobar je Gospod i pravedan, i Bog je naš milostiv;
Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.
6 Èuva proste Gospod; bijah u nevolji, i pomože mi.
Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.
7 Vrati se, dušo moja, u mir svoj! jer je Gospod dobrotvor tvoj!
Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.
8 Ti si izbavio dušu moju od smrti, oko moje od suza, nogu moju od spoticanja.
Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.
9 Hodiæu pred licem Gospodnjim po zemlji živijeh.
Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.
10 Vjerovah kad govorih: u ljutoj sam nevolji.
Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.
11 Rekoh u smetnji svojoj: svaki je èovjek laža.
Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.
12 Šta æu vratiti Gospodu za sva dobra što mi je uèinio?
Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?
13 Uzeæu èašu spasenja, i prizvaæu ime Gospodnje.
Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.
14 Izvršiæu obeæanja svoja Gospodu pred svijem narodom njegovijem.
Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.
15 Skupa je pred Gospodom smrt svetaca njegovijeh.
Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.
16 O Gospode! ja sam sluga tvoj, ja sam sluga tvoj, sin sluškinje tvoje; raskovao si s mene okove moje.
O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.
17 Žrtvu za hvalu prinijeæu tebi, i ime Gospodnje prizvaæu.
Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.
18 Izvršiæu obeæanja svoja Gospodu pred svijem narodom njegovijem,
Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,
19 U dvoru doma Gospodnjega, usred tebe, Jerusalime. Aliluja!
Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!
