Poslovice 28
1 Bježe bezbožnici kad ih niko ne goni, a pravednici su kao laviæi bez straha.
Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura.
2 Kad se u zemlji zla èine, nastaju joj mnogi knezovi; ali kad se naðe èovjek razuman i vješt, ostaje dugo.
Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan.
3 Èovjek siromah koji èini krivo ubogima jest kao silan dažd iza kojega nestaje hljeba.
Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee.
4 Koji ostavljaju zakon, hvale bezbožnike; a koji drže zakon, protive im se.
Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset.
5 Zli ljudi ne razumiju što je pravo; a koji traže Gospoda, razumiju sve.
Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin.
6 Bolji je siromah koji hodi u bezazlenosti svojoj nego ko ide krivijem putovima ako je i bogat.
Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.
7 Ko èuva zakon, sin je razuman; a ko se druži s izjelicama, sramoti oca svojega.
Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä.
8 Ko umnožava dobro svoje ujmom i pridavkom, sabira onome koji æe razdavati siromasima.
Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi.
9 Ko odvraæa uho svoje da ne èuje zakona, i molitva je njegova mrska.
Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus.
10 Ko zavodi prave na zao put, pašæe u jamu svoju, a bezazleni naslijediæe dobro.
Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden.
11 Bogat èovjek misli da je mudar, ali razuman siromah ispituje ga.
Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen.
12 Kad se raduju pravedni, velika je slava; a kad se podižu bezbožnici, traži se èovjek.
Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa.
13 Ko krije prijestupe svoje, neæe biti sreæan; a ko priznaje i ostavlja, dobiæe milost.
Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.
14 Blago èovjeku koji se svagda boji; a ko je tvrdoglav, upada u zlo.
Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen.
15 Bezbožnik koji vlada narodom siromašnijem, lav je koji rièe i medvjed gladan.
Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.
16 Knez bez razuma èini mnogo nepravde, a koji mrzi na lakomstvo, živjeæe dugo.
Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää.
17 Èovjek koji èini nasilje krvi ljudskoj, bježaæe do groba, a niko ga neæe zadržati.
Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis.
18 Ko hodi u bezazlenosti, spašæe se; a ko je opak na putovima, pašæe u jedan mah.
Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta.
19 Ko radi svoju zemlju, biæe sit hljeba; a ko ide za besposlicama, nasitiæe se sirotinje.
Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.
20 Èovjek vjeran obiluje blagoslovima; a ko nagli da se obogati, neæe biti bez krivice.
Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton.
21 Nije dobro gledati ko je ko, jer za zalogaj hljeba èovjek æe uèiniti zlo.
Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin.
22 Nagli da se obogati èovjek zavidljiv, a ne zna da æe mu doæi siromaštvo.
Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.
23 Ko ukorava èovjeka naæi æe poslije veæu milost nego koji laska jezikom.
Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu ymötämielin.
24 Ko krade oca svojega i mater svoju, i govori: nije grijeh, on je drug krvniku.
Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.
25 Oholi zameæe svaðu; a ko se uzda u Gospoda, izobilovaæe.
Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu.
26 Ko se uzda u svoje srce, bezuman je; a ko hodi mudro, izbaviæe se.
Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan.
27 Ko daje siromahu, neæe mu nedostajati; a ko odvraæa oèi svoje, biæe mu mnogo kletava.
Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi.
28 Kad se podižu bezbožnici, sakriva se èovjek; a kad ginu, umnožavaju se pravedni.
Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät.
