Poslovice 16
1 Èovjek sprema srce, ali je od Gospoda što æe jezik govoriti.
Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.
2 Èovjeku se svi putovi njegovi èine èisti, ali Gospod ispituje duhove.
Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.
3 Ostavi na Gospoda djela svoja, i biæe tvrde namjere tvoje.
Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.
4 Gospod je stvorio sve sam za se, i bezbožnika za zli dan.
Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.
5 Mrzak je Gospodu ko je god ponosita srca, i neæe ostati bez kara ako æe i druge uzeti u pomoæ.
Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.
6 Milošæu i istinom oèišæa se bezakonje, i strahom Gospodnjim uklanja se èovjek oda zla.
Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.
7 Kad su èiji putovi mili Gospodu, miri s njim i neprijatelje njegove.
Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.
8 Bolje je malo s pravdom nego mnogo dohodaka s nepravdom.
Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.
9 Srce èovjeèije izmišlja sebi put, ali Gospod upravlja korake njegove.
Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.
10 Proroštvo je na usnama carevijem, u sudu neæe pogriješiti usta njegova.
Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.
11 Mjerila i potezi pravi od Gospoda su, i sve kamenje u tobocu njegovo je djelo.
Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
12 Gadno je carevima èiniti nepravdu, jer se pravdom utvrðuje prijesto.
Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.
13 Mile su carevima usne pravedne, i oni ljube onoga koji govori pravo.
Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.
14 Gnjev je carev glasnik smrtni, ali mudar èovjek ublažiæe ga.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.
15 U veselu je licu carevu život, i ljubav je njegova kao oblak s poznijem daždem.
Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.
16 Koliko je bolje teæi mudrost nego zlato! i teæi razum koliko je ljepše nego srebro!
Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.
17 Put je pravednijeh uklanjanje oda zla; èuva dušu svoju ko pazi na put svoj.
Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.
18 Oholost dolazi pred pogibao, i ponosit duh pred propast.
Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
19 Bolje je biti ponizna duha s krotkima nego dijeliti plijen s oholima.
Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
20 Ko pazi na rijeè, nalazi dobro, i ko se uzda u Gospoda, blago njemu.
Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!
21 Ko je mudra srca, zove se razuman, a slast na usnama umnožava nauku.
Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.
22 Izvor je životu razum onima koji ga imaju, a nauka bezumnijeh bezumlje je.
Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.
23 Srce mudroga razumno upravlja ustima njegovijem, i dodaje nauku usnama njegovijem.
Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.
24 Ljubazne su rijeèi sat meda, slast duši i zdravlje kostima.
Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
25 Neki se put èini èovjeku prav, a kraj mu je put k smrti.
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
26 Ko se trudi, sebi se trudi, jer ga nagone usta njegova.
Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.
27 Èovjek nevaljao kopa zlo, i na usnama mu je kao oganj koji pali.
Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.
28 Opak èovjek zameæe svaðu, i opadaè rastavlja glavne prijatelje.
Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.
29 Nasilnik mami druga svojega i zavodi ga na put koji nije dobar;
Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.
30 Namiguje oèima, kad misli naopako; kad mièe usnama, èini zlo.
Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.
31 Sijeda je kosa slavna kruna, nalazi se na putu pravednom.
Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.
32 Bolji je spor na gnjev nego junak, i gospodar od svoga srca bolji je nego onaj koji uzme grad.
Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.
33 Ždrijeb se baca u krilo, ali je od Gospoda sve što izlazi.
Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.
