Jov 6
1 A Jov odgovori i reèe:
Job vastasi ja sanoi:
2 O da bi se dobro izmjerili jadi moji, i zajedno se nevolja moja metnula na mjerila!
"Oi, jospa minun suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!
3 Pretegla bi pijesak morski; zato mi i rijeèi nedostaje.
Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.
4 Jer su strijele svemoguæega u meni, otrov njihov ispija mi duh, strahote Božije udaraju na me.
Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun; minun henkeni juo niiden myrkkyä. Jumalan kauhut ahdistavat minua.
5 Rièe li divlji magarac kod trave? muèe li vo kod piæe svoje?
Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?
6 Jede li se bljutavo bez soli? ima li slasti u biocu od jajca?
Käykö äitelää syöminen ilman suolaa, tahi onko makua munanvalkuaisessa?
7 Èega se duša moja nije htjela dotaknuti, to mi je jelo u nevolji.
Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen, se on minulle kuin saastainen ruoka.
8 O da bi mi se ispunila molba, i da bi mi Bog dao što èekam!
Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!
9 I da bi Bog htio satrti me, da bi mahnuo rukom svojom, i istrijebio me!
Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
10 Jer mi je još utjeha, ako i gorim od bola niti me žali, što nijesam tajio rijeèi svetoga.
Niin olisi vielä lohdutuksenani-ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla-etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.
11 Kaka je sila moja da bih pretrpio? kakav li je kraj moj da bih produljio život svoj?
Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?
12 Je li sila moja kamena sila? je li tijelo moje od mjedi?
Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?
13 Ima li još pomoæi u mene? i nije li daleko od mene što bi me pridržalo?
Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?
14 Nesretnomu treba milost prijatelja njegova, ali je on ostavio strah svemoguæega.
Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.
15 Braæa moja iznevjeriše kao potok, kao bujni potoci proðoše,
Minun veljeni ovat petolliset niinkuin vesipuro, niinkuin sadepurot, jotka juoksevat kuiviin.
16 Koji su mutni od leda, u kojima se sakriva snijeg;
Ne ovat jääsohjusta sameat, niihin kätkeytyy lumi;
17 Kad se otkrave, oteku; kad se zagriju, nestane ih s mjesta njihovijeh.
auringon paahtaessa ne ehtyvät, ne häviävät paikastansa helteen tullen.
18 Tamo amo svræu od putova svojih, idu u ništa i gube se.
Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.
19 Putnici iz Teme pogledahu, koji iðahu u Sevu uzdahu se u njih;
Teeman karavaanit tähystelivät, Seban matkueet odottivat niitä;
20 Ali se postidješe što se pouzdaše u njih, došavši do njih osramotiše se.
he joutuivat häpeään, kun niihin luottivat, pettyivät perille tullessansa.
21 Tako i vi postaste ništa; vidjeste pogibao moju, i strah vas je.
Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.
22 Eda li sam vam rekao: dajte mi, ili od blaga svojega poklonite mi;
Olenko sanonut: 'Antakaa minulle ja suorittakaa tavaroistanne lahjus minun puolestani,
23 Ili izbavite me iz ruke neprijateljeve, i iz ruke nasilnièke iskupite me?
pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?
24 Pouèite me, i ja æu muèati; i u èemu sam pogriješio, obavijestite me.
Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.
25 Kako su jake rijeèi istinite! Ali šta æe ukor vaš?
Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?
26 Mislite li da æe rijeèi ukoriti, i da je govor èovjeka bez nadanja vjetar?
Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.
27 I na sirotu napadate, i kopate jamu prijatelju svojemu.
Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.
28 Zato sada pogledajte me, i vidite lažem li pred vama.
Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun; minä totisesti en valhettele vasten kasvojanne.
29 Pregledajte; da ne bude nepravde; pregledajte, ja sam prav u tom.
Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko; palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.
30 Ima li nepravde na jeziku mojem? ne razbira li grlo moje zla?
Olisiko minun kielelläni vääryys? Eikö suulakeni tuntisi, mikä turmioksi on?"
