< ปฺรกาศิตํ 6 >

1 อนนฺตรํ มยิ นิรีกฺษมาเณ เมษศาวเกน ตาสำ สปฺตมุทฺราณามฺ เอกา มุทฺรา มุกฺตา ตตเสฺตษำ จตุรฺณามฺ เอกสฺย ปฺราณิน อาคตฺย ปเศฺยติวาจโก เมฆครฺชนตุโลฺย รโว มยา ศฺรุต: ฯ
Ja minä näin, kuin Karitsa ensimäisen sinetin avasi, ja minä kuulin yhden neljästä eläimestä sanovan, niinkuin pitkäisen jylinän: tule ja katso!
2 ตต: ปรมฺ เอก: ศุกฺลาศฺโจ ทฺฤษฺฏ: , ตทารูโฒ ชโน ธนุ รฺธารยติ ตไสฺม จ กิรีฏเมกมฺ อทายิ ตต: ส ปฺรภวนฺ ปฺรภวิษฺยํศฺจ นิรฺคตวานฺฯ
Ja minä näin, ja katso, valkia orhi; ja se, joka sen päällä istui, piti joutsea, ja hänelle annettiin kruunu, ja hän läksi voittamaan ja saamaan voittoa.
3 อปรํ ทฺวิตียมุทฺรายำ เตน โมจิตายำ ทฺวิตียสฺย ปฺราณิน อาคตฺย ปเศฺยติ วากฺ มยา ศฺรุตาฯ
Ja kuin hän toisen sinetin avasi, kuulin minä toisen eläimen sanovan: tule ja katso!
4 ตโต 'รุณวรฺโณ 'ปร เอโก 'โศฺว นิรฺคตวานฺ ตทาโรหิณิ ปฺฤถิวีต: ศานฺตฺยปหรณสฺย โลกานำ มเธฺย ปรสฺปรํ ปฺรติฆาโตตฺปาทนสฺย จ สามรฺถฺยํ สมรฺปิตมฺ, เอโก พฺฤหตฺขงฺโค 'ปิ ตสฺมา อทายิฯ
Ja ruskia orhi meni ulos; ja sille, joka sen päällä istui, annettiin rauha maasta ottaa pois, että heidän piti keskenänsä toinen toisensa tappaman; ja hänelle oli suuri miekka annettu.
5 อปรํ ตฺฤตียมุทฺรายำ ตน โมจิตายำ ตฺฤตียสฺย ปฺราณิน อาคตฺย ปเศฺยติ วากฺ มยา ศฺรุตา, ตต: กาลวรฺณ เอโก 'โศฺว มยา ทฺฤษฺฏ: , ตทาโรหิโณ หเสฺต ตุลา ติษฺฐติ
Ja kuin hän kolmannen sinetin avasi, kuulin minä kolmannen eläimen sanovan: tule ja katso! Ja minä näin, ja katso, musta orhi; ja sillä, joka sen päällä istui, oli vaaka kädessä.
6 อนนฺตรํ ปฺราณิจตุษฺฏยสฺย มธฺยาทฺ วาคิยํ ศฺรุตา โคธูมานาเมก: เสฏโก มุทฺราปาไทกมูลฺย: , ยวานาญฺจ เสฏกตฺรยํ มุทฺราปาไทกมูลฺยํ ไตลทฺรากฺษารสาศฺจ ตฺวยา มา หึสิตวฺยา: ฯ
Ja minä kuulin äänen neljän eläimen keskeltä sanovan: mitta nisuja yhteen penninkiin ja kolme mittaa ohria yhteen penninkiin, ja älä viinaa eikä öljyä vahingoita.
7 อนนฺตรํ จตุรฺถมุทฺรายำ เตน โมจิตายำ จตุรฺถสฺย ปฺราณิน อาคตฺย ปเศฺยติ วากฺ มยา ศฺรุตาฯ
Ja kuin hän avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen eläimen äänen sanovan: tule ja katso!
8 ตต: ปาณฺฑุรวรฺณ เอโก 'โศฺว มยา ทฺฤษฺฏ: , ตทาโรหิโณ นาม มฺฤตฺยุริติ ปรโลกศฺจ ตมฺ อนุจรติ ขงฺเคน ทุรฺภิกฺเษณ มหามารฺยฺยา วนฺยปศุภิศฺจ โลกานำ พธาย ปฺฤถิวฺยาศฺจตุรฺถำศสฺยาธิปตฺยํ ตสฺมา อทายิฯ (Hadēs g86)
Ja minä näin, ja katso, hiirenkarvainen orhi, ja joka sen päällä istui, sen nimi oli kuolema; ja helvetti noudatti häntä. Ja hänelle annettiin voima tappaa neljättä osaa maan päältä miekalla ja nälällä, ja surmalla ja pedoilla maan päällä. (Hadēs g86)
9 อนนฺตรํ ปญฺจมมุทฺรายำ เตน โมจิตายามฺ อีศฺวรวากฺยเหโตสฺตตฺร สากฺษฺยทานาจฺจ เฉทิตานำ โลกานำ เทหิโน เวทฺยา อโธ มยาทฺฤศฺยนฺตฯ
Ja kuin hän viidennen sinetin avasi, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka Jumalan sanan tähden tapetut olivat ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.
10 ต อุจฺไจริทํ คทนฺติ, เห ปวิตฺร สตฺยมย ปฺรโภ อสฺมากํ รกฺตปาเต ปฺฤถิวีนิวาสิภิ รฺวิวทิตุํ ตสฺย ผล ทาตุญฺจ กติ กาลํ วิลมฺพเส?
Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: sinä pyhä ja totinen Herra! kuinka kauvan et sinä tuomitse ja meidän vertamme kosta niille, jotka maan päällä asuvat?
11 ตตเสฺตษามฺ เอไกกไสฺม ศุภฺร: ปริจฺฉโท 'ทายิ วาคิยญฺจากถฺยต ยูยมลฺปกาลมฺ อรฺถโต ยุษฺมากํ เย สหาทาสา ภฺราตโร ยูยมิว ฆานิษฺยนฺเต เตษำ สํขฺยา ยาวตฺ สมฺปูรฺณตำ น คจฺฉติ ตาวทฺ วิรมตฯ
Ja kullekin heistä annettiin valkia vaate ja sanottiin heille, että heidän piti vielä vähän aikaa lepäämän, siihenasti kuin heidän kanssapalveliainsa ja veljeinsä luku täytetyksi tulis, jotka piti tapettaman niinkuin hekin.
12 อนนฺตรํ ยทา ส ษษฺฐมุทฺรามโมจยตฺ ตทา มยิ นิรีกฺษมาเณ มหานฺ ภูกมฺโป 'ภวตฺ สูรฺยฺยศฺจ อุษฺฏฺรโลมชวสฺตฺรวตฺ กฺฤษฺณวรฺณศฺจนฺทฺรมาศฺจ รกฺตสงฺกาโศ 'ภวตฺ
Ja minä näin, kuin hän kuudennen sinetin avasi, katso, niin tapahtui suuri maanjäristys, ja aurinko tuli mustaksi niinkuin karvasäkki ja kuu tuli kokonansa niinkuin veri,
13 คคนสฺถตาราศฺจ ปฺรพลวายุนา จาลิตาทฺ อุฑุมฺพรวฺฤกฺษาตฺ นิปาติตานฺยปกฺกผลานีว ภูตเล นฺยปตนฺฯ
Ja tähdet putosivat taivaasta maan päälle, niinkuin fikunapuu fikunansa varistaa, kuin hän suurelta tuulelta häälytetään.
14 อากาศมณฺฑลญฺจ สงฺกุจฺยมานคฺรนฺถอิวานฺตรฺธานมฺ อคมตฺ คิรย อุปทฺวีปาศฺจ สรฺเวฺว สฺถานานฺตรํ จาลิตา:
Ja taivas pakeni niinkuin kämärtynyt kirja, ja kaikki vuoret ja luodot siirrettiin sioistansa.
15 ปฺฤถิวีสฺถา ภูปาลา มหาโลฺลกา: สหสฺตฺรปตโย ธนิน: ปรากฺรมิณศฺจ โลกา ทาสา มุกฺตาศฺจ สรฺเวฺว 'ปิ คุหาสุ คิริสฺถไศเลษุ จ สฺวานฺ ปฺราจฺฉาทยนฺฯ
Ja kuninkaat maan päällä, ja ylimäiset, ja rikkaat, ja päämiehet, ja väkevät, ja kaikki orjat, ja kaikki vapaat kätkivät itsensä luoliin ja vuorten rotkoihin,
16 เต จ คิรีนฺ ไศลำศฺจ วทนฺติ ยูยมฺ อสฺมทุปริ ปติตฺวา สึหาสโนปวิษฺฏชนสฺย ทฺฤษฺฏิโต เมษศาวกสฺย โกปาจฺจาสฺมานฺ โคปายต;
Ja sanoivat vuorille ja kukkuloille: langetkaat meidän päällemme ja peittäkäät meitä sen kasvoin edestä, joka istuimella istuu, ja Karitsan vihasta.
17 ยตสฺตสฺย โกฺรธสฺย มหาทินมฺ อุปสฺถิตํ ก: สฺถาตุํ ศกฺโนติ?
Sillä se suuri hänen vihansa päivä on tullut, ja kuka voi pysyä?

< ปฺรกาศิตํ 6 >