< มารฺก: 13 >

1 อนนฺตรํ มนฺทิราทฺ พหิรฺคมนกาเล ตสฺย ศิษฺยาณาเมกสฺตํ วฺยาหฺฤตวานฺ เห คุโร ปศฺยตุ กีทฺฤศา: ปาษาณา: กีทฺฤกฺ จ นิจยนํฯ
Ja kuin hän meni ulos templistä, sanoi yksi hänen opetuslapsistansa: Mestari! katso, minkäkaltaiset kivet ja minkäkaltaiset rakennukset ovat nämät.
2 ตทา ยีศุสฺตมฺ อวทตฺ ตฺวํ กิเมตทฺ พฺฤหนฺนิจยนํ ปศฺยสิ? อไสฺยกปาษาโณปิ ทฺวิตียปาษาโณปริ น สฺถาสฺยติ สรฺเวฺว 'ธ: กฺเษปฺสฺยนฺเตฯ
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: näetkös nämä suuret rakennukset? Ei näistä jätetä kiveä kiven päälle, jota ei maahan jaoteta.
3 อถ ยสฺมินฺ กาเล ไชตุนฺคิเรา มนฺทิรสฺย สมฺมุเข ส สมุปวิษฺฏสฺตสฺมินฺ กาเล ปิตโร ยากูพฺ โยหนฺ อานฺทฺริยศฺไจเต ตํ รหสิ ปปฺรจฺฉุ: ,
Ja kuin hän istui Öljymäellä, templin kohdalla, kysyivät häneltä erinänsä Pietari ja Jakob, ja Johannes ja Andreas:
4 เอตา ฆฏนา: กทา ภวิษฺยนฺติ? ตไถตตฺสรฺวฺวาสำ สิทฺธฺยุปกฺรมสฺย วา กึ จิหฺนํ? ตทสฺมภฺยํ กถยตุ ภวานฺฯ
Sano meille, koska nämä tapahtuvat? Ja mikä merkki on, koska nämät kaikki päätetään?
5 ตโต ยาศุสฺตานฺ วกฺตุมาเรเภ, โกปิ ยถา ยุษฺมานฺ น ภฺรามยติ ตถาตฺร ยูยํ สาวธานา ภวตฯ
Niin Jesus, vastaten heitä, rupesi sanomaan: katsokaat, ettei joku teitä petä.
6 ยต: ขฺรีษฺโฏหมิติ กถยิตฺวา มม นามฺนาเนเก สมาคตฺย โลกานำ ภฺรมํ ชนยิษฺยนฺติ;
Sillä monta tulevat minun nimeeni, sanoen: minä olen, ja pettävät monta.
7 กินฺตุ ยูยํ รณสฺย วารฺตฺตำ รณาฑมฺพรญฺจ ศฺรุตฺวา มา วฺยากุลา ภวต, ฆฏนา เอตา อวศฺยมฺมาวินฺย: ; กินฺตฺวาปาตโต น ยุคานฺโต ภวิษฺยติฯ
Mutta kuin te kuulette sotia ja sotain sanomia, niin älkäät hämmästykö; sillä ne pitää tapahtuman; vaan ei vielä loppu ole.
8 เทศสฺย วิปกฺษตยา เทโศ ราชฺยสฺย วิปกฺษตยา จ ราชฺยมุตฺถาสฺยติ, ตถา สฺถาเน สฺถาเน ภูมิกมฺโป ทุรฺภิกฺษํ มหาเกฺลศาศฺจ สมุปสฺถาสฺยนฺติ, สรฺวฺว เอเต ทุ: ขสฺยารมฺภา: ฯ
Sillä kansa pitää nouseman kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja maanjäristykset pitää oleman jokaisessa paikassa, ja tulee nälkä ja metelit.
9 กินฺตุ ยูยมฺ อาตฺมารฺเถ สาวธานาสฺติษฺฐต, ยโต โลกา ราชสภายำ ยุษฺมานฺ สมรฺปยิษฺยนฺติ, ตถา ภชนคฺฤเห ปฺรหริษฺยนฺติ; ยูยํ มทรฺเถ เทศาธิปานฺ ภูปำศฺจ ปฺรติ สากฺษฺยทานาย เตษำ สมฺมุเข อุปสฺถาปยิษฺยเธฺวฯ
Nämät ovat murhetten alut. Mutta kavahtakaat itse teitänne; sillä he antavat ylön teidät raastupiin ja synagogiin. Ja te pieksetään ja johdatetaan päämiesten ja kuningasten eteen minun tähteni, heille todistukseksi.
10 เศษีภวนาตฺ ปูรฺวฺวํ สรฺวฺวานฺ เทศียานฺ ปฺรติ สุสํวาท: ปฺรจารยิษฺยเตฯ
Ja ennen pitää saarnattaman evankeliumi kaikessa kansassa.
11 กินฺตุ ยทา เต ยุษฺมานฺ ธฺฤตฺวา สมรฺปยิษฺยนฺติ ตทา ยูยํ ยทฺยทฺ อุตฺตรํ ทาสฺยถ, ตทคฺร ตสฺย วิเวจนํ มา กุรุต ตทรฺถํ กิญฺจิทปิ มา จินฺตยต จ, ตทานีํ ยุษฺมากํ มน: สุ ยทฺยทฺ วากฺยมฺ อุปสฺถาปยิษฺยเต ตเทว วทิษฺยถ, ยโต ยูยํ น ตทฺวกฺตาร: กินฺตุ ปวิตฺร อาตฺมา ตสฺย วกฺตาฯ
Kuin he niin teitä vievät ja antavat ylön, niin älkäät edellä murehtiko, mitä teidän puhuman pitää, älkäät myös ennen ajatelko: vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaat; sillä ette te ole, jotka puhutte, vaan Pyhä Henki.
12 ตทา ภฺราตา ภฺราตรํ ปิตา ปุตฺรํ ฆาตนารฺถํ ปรหเสฺตษุ สมรฺปยิษฺยเต, ตถา ปตฺยานิ มาตาปิโตฺร รฺวิปกฺษตยา เตา ฆาตยิษฺยนฺติฯ
Niin on veli antava ylön veljensä kuolemaan, ja isä pojan; ja lapset nousevat vanhempia vastaan, ja antavat tappaa heitä.
13 มม นามเหโต: สรฺเวฺวษำ สวิเธ ยูยํ ชุคุปฺสิตา ภวิษฺยถ, กินฺตุ ย: กศฺจิตฺ เศษปรฺยฺยนฺตํ ไธรฺยฺยมฺ อาลมฺพิษฺยเต เสอว ปริตฺราสฺยเตฯ
Ja tulette vihattavaksi kaikilta minun nimeni tähden; vaan joka vahvana pysyy loppuun asti, se tulee autuaaksi.
14 ทานิเยลฺภวิษฺยทฺวาทินา โปฺรกฺตํ สรฺวฺวนาศิ ชุคุปฺสิตญฺจ วสฺตุ ยทา ตฺวโยคฺยสฺถาเน วิทฺยมานํ ทฺรกฺษถ (โย ชน: ปฐติ ส พุธฺยตำ) ตทา เย ยิหูทียเทเศ ติษฺฐนฺติ เต มหีธฺรํ ปฺรติ ปลายนฺตำ;
Mutta kuin te saatte nähdä hävityksen kauhistuksen, josta Daniel prophetan kautta sanottu on, seisovan kussa ei pitäisi: (joka sen lukee, hän ymmärtäköön; ) silloin, jotka Juudeassa ovat, ne paetkaan vuorille.
15 ตถา โย นโร คฺฤโหปริ ติษฺฐติ ส คฺฤหมธฺยํ นาวโรหตุ, ตถา กิมปิ วสฺตุ คฺรหีตุํ มเธฺยคฺฤหํ น ปฺรวิศตุ;
Ja joka katon päällä on, älköön astuko alas huoneeseen, ja älköön menkö sisälle jotakin ottamaan huoneestansa.
16 ตถา จ โย นร: เกฺษเตฺร ติษฺฐติ โสปิ สฺววสฺตฺรํ คฺรหีตุํ ปราวฺฤตฺย น วฺรชตุฯ
Ja joka pellolla on, älköön palatko takaisin ottamaan vaatettansa.
17 ตทานีํ ครฺพฺภวตีนำ สฺตนฺยทาตฺรีณาญฺจ โยษิตำ ทุรฺคติ รฺภวิษฺยติฯ
Voi raskaita vaimoja ja imettäväisiä niinä päivinä!
18 ยุษฺมากํ ปลายนํ ศีตกาเล ยถา น ภวติ ตทรฺถํ ปฺรารฺถยธฺวํฯ
Mutta rukoilkaat, ettei pakonne tapahtuisi talvella.
19 ยตสฺตทา ยาทฺฤศี ทุรฺฆฏนา ฆฏิษฺยเต ตาทฺฤศี ทุรฺฆฏนา อีศฺวรสฺฤษฺเฏ: ปฺรถมมารภฺยาทฺย ยาวตฺ กทาปิ น ชาตา น ชนิษฺยเต จฯ
Sillä niinä aikoina pitää oleman senkaltainen vaiva, jonka kaltaista ei ole ollut luomisen alusta, kuin Jumala luonut on, niin tähän asti, eikä tuleman pidä.
20 อปรญฺจ ปรเมศฺวโร ยทิ ตสฺย สมยสฺย สํกฺเษปํ น กโรติ ตรฺหิ กสฺยาปิ ปฺราณภฺฤโต รกฺษา ภวิตุํ น ศกฺษฺยติ, กินฺตุ ยานฺ ชนานฺ มโนนีตานฺ อกโรตฺ เตษำ สฺวมโนนีตานำ เหโต: ส ตทเนหสํ สํกฺเษปฺสฺยติฯ
Ja ellei Herra olisi lyhentänyt niitä päiviä, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, lyhensi hän ne päivät.
21 อนฺยจฺจ ปศฺยต ขฺรีษฺโฏตฺร สฺถาเน วา ตตฺร สฺถาเน วิทฺยเต, ตสฺมินฺกาเล ยทิ กศฺจิทฺ ยุษฺมานฺ เอตาทฺฤศํ วากฺยํ วฺยาหรติ, ตรฺหิ ตสฺมินฺ วาเกฺย ไภว วิศฺวสิตฯ
Ja silloin, jos joku sanoo teille: katso, tässä on Kristus, taikka: katso, siellä; niin älkäät uskoko.
22 ยโตเนเก มิถฺยาขฺรีษฺฏา มิถฺยาภวิษฺยทฺวาทินศฺจ สมุปสฺถาย พหูนิ จิหฺนานฺยทฺภุตานิ กรฺมฺมาณิ จ ทรฺศยิษฺยนฺติ; ตถา ยทิ สมฺภวติ ตรฺหิ มโนนีตโลกานามปิ มิถฺยามตึ ชนยิษฺยนฺติฯ
Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja merkkejä ja ihmeitä tekevät, pettääksensä, jos mahdollinen olis, valituitakin.
23 ปศฺยต ฆฏนาต: ปูรฺวฺวํ สรฺวฺวการฺยฺยสฺย วารฺตฺตำ ยุษฺมภฺยมทามฺ, ยูยํ สาวธานาสฺติษฺฐตฯ
Mutta te kavahtakaat: katso, minä olen teille kaikki ennen sanonut.
24 อปรญฺจ ตสฺย เกฺลศกาลสฺยาวฺยวหิเต ปรกาเล ภาสฺกร: สานฺธกาโร ภวิษฺยติ ตไถว จนฺทฺรศฺจนฺทฺริกำ น ทาสฺยติฯ
Mutta niinä päivinä, sen vaivan jälkeen, pitää auringon pimenemän ja kuu ei anna valoansa.
25 นภ: สฺถานิ นกฺษตฺราณิ ปติษฺยนฺติ, โวฺยมมณฺฑลสฺถา คฺรหาศฺจ วิจลิษฺยนฺติฯ
Ja taivaan tähdet pitää putooman, ja taivasten voimat pitää liikutettaman.
26 ตทานีํ มหาปรากฺรเมณ มไหศฺวรฺเยฺยณ จ เมฆมารุหฺย สมายานฺตํ มานวสุตํ มานวา: สมีกฺษิษฺยนฺเตฯ
Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.
27 อนฺยจฺจ ส นิชทูตานฺ ปฺรหิตฺย นโภภูโมฺย: สีมำ ยาวทฺ ชคตศฺจตุรฺทิคฺภฺย: สฺวมโนนีตโลกานฺ สํคฺรหีษฺยติฯ
Ja silloin hän lähettää enkelinsä, ja kokoo valittunsa neljästä tuulesta, hamasta maan äärestä niin taivaan ääreen asti.
28 อุฑุมฺพรตโร รฺทฺฤษฺฏานฺตํ ศิกฺษธฺวํ ยโทฑุมฺพรสฺย ตโร รฺนวีนา: ศาขา ชายนฺเต ปลฺลวาทีนิ จ รฺนิคจฺฉนฺติ, ตทา นิทาฆกาล: สวิโธ ภวตีติ ยูยํ ชฺญาตุํ ศกฺนุถฯ
Mutta fikunapuusta oppikaat vertaus: kuin sen oksa on tuores ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että suvi on läsnä.
29 ตทฺวทฺ เอตา ฆฏนา ทฺฤษฺฏฺวา ส กาโล ทฺวารฺยฺยุปสฺถิต อิติ ชานีตฯ
Niin myös te, kuin te nämät näette tapahtuvan, niin tietäkäät, että se on läsnä oven edessä.
30 ยุษฺมานหํ ยถารฺถํ วทามิ, อาธุนิกโลกานำ คมนาตฺ ปูรฺวฺวํ ตานิ สรฺวฺวาณิ ฆฏิษฺยนฺเตฯ
Totisesti sanon minä teille: ei suinkaan tämän sukukunnan pidä hukkuman ennen kuin kaikki nämät tapahtuvat.
31 ทฺยาวาปฺฤถิโวฺย รฺวิจลิตโย: สโตฺย รฺมทียา วาณี น วิจลิษฺยติฯ
Taivas ja maa pitää hukkuman; mutta minun sanani ei pidä suinkaan hukkuman.
32 อปรญฺจ สฺวรฺคสฺถทูตคโณ วา ปุโตฺร วา ตาตาทนฺย: โกปิ ตํ ทิวสํ ตํ ทณฺฑํ วา น ชฺญาปยติฯ
Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei enkelitkään, jotka ovat taivaassa, ei Poikakaan, vaan Isä.
33 อต: ส สมย: กทา ภวิษฺยติ, เอตชฺชฺญานาภาวาทฺ ยูยํ สาวธานาสฺติษฺฐต, สตรฺกาศฺจ ภูตฺวา ปฺรารฺถยธฺวํ;
Kavahtakaat, valvokaat ja rukoilkaat, sillä ette tiedä, koska se aika tulee.
34 ยทฺวตฺ กศฺจิตฺ ปุมานฺ สฺวนิเวศนาทฺ ทูรเทศํ ปฺรติ ยาตฺรากรณกาเล ทาเสษุ สฺวการฺยฺยสฺย ภารมรฺปยิตฺวา สรฺวฺวานฺ เสฺว เสฺว กรฺมฺมณิ นิโยชยติ; อปรํ เทาวาริกํ ชาคริตุํ สมาทิศฺย ยาติ, ตทฺวนฺ นรปุตฺร: ฯ
Niinkuin ihminen, joka muille maille vaelsi, jätti huoneensa ja antoi palveliainsa haltuun, ja kullekin hänen askareensa, ja käski ovenvartiain valvoa;
35 คฺฤหปติ: สายํกาเล นิศีเถ วา ตฺฤตียยาเม วา ปฺราต: กาเล วา กทาคมิษฺยติ ตทฺ ยูยํ น ชานีถ;
Niin valvokaat siis: (sillä ette tiedä, koska huoneen Herra tuleva on, ehtoona, taikka puoliyönä, eli kukon laulaissa, eli aamulla: )
36 ส หฐาทาคตฺย ยถา ยุษฺมานฺ นิทฺริตานฺ น ปศฺยติ, ตทรฺถํ ชาคริตาสฺติษฺฐตฯ
Ettei hän äkisti tullessansa löytäisi teitä makaamasta.
37 ยุษฺมานหํ ยทฺ วทามิ ตเทว สรฺวฺวานฺ วทามิ, ชาคริตาสฺติษฺฐเตติฯ
Mutta mitä minä teille sanoin, sen minä kaikille sanon: valvokaat!

< มารฺก: 13 >