Maluko 10
1 U Yesu ashila amali pala na habhala katika ukowa ugwa Huyahudi ni eneo ilya witanzi ili Soho Yorodani, amakutano gadagaga na tyena. Abhamanyizwe tyena, nishi pibha kawaida yamwene abhombe.
Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.
2 Na Amafalisayo bhaheza hujele bhahabhuzwa, “Ni halali wa muntu ulume aleha nushi awakwe?”
Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa.
3 U Yesu abhajibula, “U Mose amulile yenu?”
Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"
4 Bhayanga, “Mose aruhusu ahusimbile ikalata iyalene nahunyizywe ushi.”
He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon".
5 “Pipo amoyo nginyu makhome shashisho abhasimbila ishalia ini, “U Yesu ahabhala.
Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen.
6 “Afume huwandilo wiumbaji, 'Ungulubhi aumba ulume nushi.'
Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.
7 Inamuna ini ulume aileha uyise wakwe nu nyina wakwe aibhungana nushi wakwe,
Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.
8 na eo bhabhili bhaibhabhili gumo; Pipo saga bhabhiatyele, lelo bhali bili gumo.
Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.
9 Kwa hiyo abhunganisye Ungulubhi, umwanadamu anje alehanye.”
Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."
10 Pali muhati inyumba, asundwa bhakwe bhahahuzywa nantyena asuili.
Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa.
11 Abhabhula, “Ula uwileha ushi wakwe na weje uwinji uyo abhomba malaya pamwanya yakwe.
Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.
12 Na ushi wope khaila ulume wakwe na wegwe nulume uwinji, abhomba malaya.”
Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin."
13 Bhope bhahuleta abhana adodo akhate, lelo asimbi bhakwe bhahabha damila.
Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
14 Lelo uYesu pahamanya ilwo, haga amojelela nalwo kabisa abhabhula, “Bhalesheli abhana adodo bhinze hulini, munganjebhazije, pipo abhabhalinishi ibha utawala uwa Ngulubhi wabhene.
Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
15 Lyoli imbaula, yayunti uwa saposhela utawala wa Ngulubhi nishi abhana adodo lyoli haga aiwezywa awinjile utawala wa Ngulubhi.
Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
16 Ipo abhega abhana makhono agakwe abhasaya nabhabhishe akhono panya yabho.
Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.
17 Pahanda isafali yakwe umuntu umo anyililila ahafugamila amafuugamo witazi lwakwe, abhuzwa, “Mwalimu Umwinza, imbombe yenu ili bweze erithi uwomi uwa wilawila?” (aiōnios g166)
Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (aiōnios g166)
18 U Yesu ayanga, “Unguga mwema? Numo ulimwema ila yu Ngulubhi mwene.
Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.
19 Uziminye imuli: 'Uganje agoje, unganje afunye umalaya, unganda awibhe ungande ande ilenga unganje akhopele, uheshimwaje uyese waho nu nyina waho'.”
Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."
20 Umutyu ulo ahayanga, “Mwalimo, iganguntyi awande uwana wanhe.”
Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti".
21 U Yesu amwenya nahugane. Abhula, “Upungushilwe ahatyu hamo. Uwaziwa ukazye uvhili navho nabhapele apina, uhaibha ni mbuto humwanya. Khasha winzaje andaje.”
Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".
22 Lelo akatile itama hunongwa iyaheleziwe iga; aliondoka akiwa mwenye huzuni, ahepa nusumane phepo alimale nyinji.
Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
23 U Yesu ahenya upande bhutyi abhabhula asundwa bhakwe, “Nishi bhuli ishashashilyi pakhome utajili awinjile hutawala uwa hu mwanya!
Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!"
24 Asundwa bhaswijiziwa humaneno iga. Lelo uYesu abhabhula nantyele, “Bhana, ni jinsi bhule ishili shikhome awinjile utawala Ungulubhi!
Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!
25 Laisi wingamia ashizanye mwilina lisindano, pakuliko umutyu utajili awinjile hufalume uwa Ngulubhi.”
Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
26 Bhaswijiziwa sana nayangana bhene, “Esho yunanu uwa yokolewa”
Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: "Kuka sitten voi pelastua?"
27 U Yesu abhenya nayayanje, “Wabinadamu hagaiwezehana, lelo saga wa Ngulubhi. Wavhavhuthi wa Ngulubhi shiwezehana wa Ngulubhi shiwezehana.”
Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista".
28 “Petulo handa ayanje nabho, “Enya tuleshile vhutyi tudajile.”
Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".
29 U Yesu ayanga, “Lyolyi imbabhula amwe, numouwaila inyumba, au ukulu, au uilumbu, au unyina, au uyise, au abhana, au ugunda, kwa ajili yangu, na kwa ajili ya lumbelele,
Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
31 Lelo vhinji avhali wanda bhaibhabhahumalishilo abhali bhahumalishilo bhawanda.”
Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."
32 Pabhabha mwidala, bhabhala Yelusalemu, uYesu abhatangulila witanzi lyabho. Asundwa bhasyijile, nabhala abhali bhafuta khosi yabho bhahogopa. Ipo uYesu abhefa pashinje antele bhala ilongo nabhabhili ahanda abhabhule hala hazafumile ishi papipi:
Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli tapahtuva:
33 “Enya, tushila hula hu Yelusalemu, nu Mwana wa Adamu anzafisiwe wachungaji agosi nasimbi. Bhanzahulonje afwe bhanza humwefwe wa Bhapanzi.
"Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin;
34 Bhanza hulyeule, bhanza huswile amate, bhanzahukhome nusanzo, nahugaje. Lelo bada yinsiku zitatu azyuha.”
ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös".
35 U Yakobo nu Yohana, abhana bha Zebedayo, bhahinza wamwene nayanje, “Mwalimu, tuwanza tubhombele hahundi atuhulabha.”
Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme".
36 Ahagamuyiga, “Imbabho mbele yenu?”
Hän sanoi heille: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"
37 Bhahayanga, “Turuhusu tukhale nae husisya waho, umo hukhona ugwahulilo umo hukhono gwa humongo.”
Niin he sanoivat hänelle: "Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi".
38 Lelo uYesu abhajibula, “Sagammenye ilyamulabha. Mugawezya amwelele ishikombe ishimwela ane au ajimbe au uwoziwa uwi woziwa?”
Mutta Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"
39 Bhaha bhala huje, “Tuwezya” uYesu abhabhula, “Ishikombe ishimwela mgawezya, amwe mwelele. Na ulyozyo ambao ininoziwe, mnzajimbilile.
He sanoivat hänelle: "Voimme". Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;
40 Lelo uwakale ukhono ugwa hulilo au uugwa humongo saga nini uwafumwe, lelo wabhala ambao wavhene bhala ibhahandaliwe.”
mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu".
41 Bhala asundwa bhamo ilongo pahahuvhaiga bhaha vitililya aYakobo nu Yohana.
Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.
42 U Yesu abhakuga wamwene nayanje, “Mumenye ahuje bha abhasivhililwa bhatabhalwa bhabhatyu abhapansi bhatabhala, nabhantyu avhikhapho bhalanga mamlaka pamwanya yabho.”
Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: "Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.
43 Lelo saga iwanziwa avhe ishi muhati yinyu. Wabhundi uwanza abhe gosi kati yinyu atumishilaje abhanji,
Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne;
44 na wabhutyi uwawaza abhewanda pahati lazima abhanje watumishe wabhuntyi.
ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja.
45 Wahuje Umwana wa Adamu hagaahiza atumishilwe bali atumishe nafume maisha gakwe abhvhe lisombo wa vhinji.”
Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."
46 Bhahinza Yeriko. Pahali ashilaga Yeriko nasundwa bhakwe ni mbuga ingosi, umwana wa Timayo, Batimayo, uwafwile amaso, uwalabha mashinje insumbi.
Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.
47 Pahavha huje yu Yesu Mnazareti, ahanda akhole nayanje, “Yesu, Mwana wa Daudi, hulumile!”
Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua".
48 Abhinji bhahadamila ula uyafumile amaso, bhabhulaga phumaa. Lelo alilaga husauti sana, “Mwana wa Daudi, hulumile!”
Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua".
49 U Yesu ahima nahumula mulile akugwe. Bhahakuga ula uyafwile amaso, bhahayanga, “Huje shuja! Bhuha! U Yesu ahukuga.”
Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua".
50 Ataga ikoti lwakwe hushinji ahanyila sana, na winze wa Yesu.
Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö.
51 U Yesu ahajibu nayanje, “Uwanza huje ibhombele yenu?” Ula ulume uwafwile amaso ahajibu, “Mwalimo, iwanza alole.”
Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen".
52 U Yesu ahabhula, “Bhalanga. Awamini waho huponizye.” Pepo amaso gakwe gahalola; ahadaga uYesu wibalabala.
Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.
