Псалтирь 123

1 Песнь восхождения. К Тебе возвожу очи мои, Живущий на небесах!

Matkalaulu. Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut.

2 Вот, как очи рабов обращены на руку господ их, как очи рабы - на руку госпожи ее, так очи наши - к Господу, Богу нашему, доколе Он помилует нас.

Katso, niinkuin palvelijain silmät katsovat heidän isäntäinsä käsiin, ja niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä.

3 Помилуй нас, Господи, помилуй нас, ибо довольно мы насыщены презрением;

Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen. Sillä kylliksi olemme jo saaneet ylenkatsetta.

4 довольно насыщена душа наша поношением от надменных и уничижением от гордых.

Sielumme on jo kyllänsä saanut suruttomien pilkasta, ylpeitten ylenkatseesta.