< Isaia 62 >
1 De dragul Sionului nu voi tăcea şi de dragul Ierusalimului nu mă voi odihni, până când dreptatea acestuia va ieşi ca strălucirea şi salvarea acestuia ca o lampă ce arde.
Zionin tähden en minä vaikene, ja Jerusalemin tähden en minä lakkaa, siihenasti että hänen vanhurskautensa koittaa niinkuin paiste, ja hänen autuutensa palaa niinkuin tulisoitto.
2 Şi neamurile vor vedea dreptatea ta şi toţi împăraţii, gloria ta, şi vei fi numită cu un nume nou, pe care gura DOMNULUI îl va rosti.
Että pakanatkin näkisivät sinun vanhurskautes, ja kaikki kunikaat sinun kunnias. Ja sinä nimitetään uudella nimellä, jonka Herran suu on nimittävä.
3 De asemenea vei fi o coroană de glorie în mâna DOMNULUI şi o diademă împărătească în mâna Dumnezeului tău.
Ja sinun pitää oleman kunnian kruunu Herran kädesssä, ja kuninkaan hiippa sinun Jumalas kädessä.
4 Nu vei mai fi numită Părăsită; nici ţara ta nu va mai fi numită Pustiită, ci vei fi numită Hefţiba, şi ţara ta Beula; fiindcă DOMNUL se desfată în tine şi ţara ta va fi căsătorită.
Et sinä enään kutsuta hyljätyksi, eikä sinun maatas enää sanota hävitetyksi, vaan sinä kutsutaan: minun suosioni on hänessä, ja sinun maas asuttavaksi; sillä Herra on mielistynyt sinuun, ja sinun maallas asutaan.
5 Căci precum un tânăr se căsătoreşte cu o fecioară, tot astfel fiii tăi se vor căsători cu tine, şi precum mirele se bucură de mireasă, tot astfel Dumnezeul tău se va bucura de tine.
Sillä niinkuin nuorukainen rakastaa neitsyttä, niin sinun lapses pitää sinua rakastaman; ja niinkuin ylkä iloitsee morsiamestansa, niin myös sinun Jumalas iloitsee sinusta.
6 Am aşezat paznici pe zidurile tale, Ierusalime, care niciodată nu vor tăcea nici zi nici noapte, voi, care amintiţi despre DOMNUL, nu păstraţi tăcere,
Jerusalem, minä asetan vartiat muuris päälle, jotka ei ikänä päivällä eikä yöllä vaikene; ja jotka Herran muistatte, ei teidän pidä vaiti oleman.
7 Şi nu îi daţi odihnă, până când va întemeia Ierusalimul şi îl va face de laudă pe pământ.
Ja ei teidän pidä hänestä vaikeneman, siihenasti että hän sen vahvistaa, ja asettaa Jerusalemin maan päälle kiitokseksi.
8 DOMNUL a jurat pe dreapta sa şi pe braţul tăriei lui: Negreşit, nu îţi voi mai da grânele să fie mâncare pentru duşmanii tăi; şi fiii străinului nu vor mai bea vinul tău, pentru care ai ostenit,
Herra vannoo oikian kätensä kautta, ja voimansa käsivarren kautta: en minä tahdo enään antaa jyviäs vihollistes syödä, enkä viinaas, jonka tähden sinä työtä teit, muukalaisten juoda;
9 Ci cei care l-au adunat îl vor mânca şi vor lăuda pe DOMNUL; şi cei ce l-au strâns îl vor bea în curţile sfinţeniei mele.
Vaan jotka sen kokoovat, syövät sitä ja kiittävät Herraa; ja jotka sitä kokoovat, juovat sitä minun pyhyyteni esihuoneissa.
10 Treceţi, treceţi pe porţi; pregătiţi calea poporului; înălţaţi, înălţaţi drumul mare; scoateţi pietrele; ridicaţi un steag pentru popor.
Menkäät, menkäät porttein kautta, peratkaat tietä kansalle: silittäkäät, silittäkäät polut, siirtäkäät kivet pois, ylentäkäät lippu kansain päälle.
11 Iată, DOMNUL a vestit până la marginea lumii: Spuneţi fiicei Sionului: Iată, salvarea ta vine; iată, răsplata lui este cu el şi lucrarea lui înaintea lui.
Katso, Herra antaa sen kuulua hamaan maailman ääriin asti: sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun autuutes tulee, katso, hänen palkkansa on hänen myötänsä, ja hänen työnsä hänen edessänsä.
12 Iar ei îi vor numi: Poporul sfânt, Răscumpăraţii DOMNULUI, şi tu te vei numi: Căutată, O cetate nepărăsită.
Ja he pitää kutsuttaman pyhäksi kansaksi, Herran lunastetuiksi; ja sinä kutsutaan etsityksi ja ei hyljätyksi kaupungiksi.