Lamentações de Jeremias 5
1 Lembre-se, Yahweh, do que nos aconteceu. Veja, e veja nossa reprovação.
Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
2 Our a herança foi entregue a estranhos, nossas casas para alienígenas.
Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
3 We são órfãos e sem pai. Nossas mães são como viúvas.
Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
4 We deve pagar pela água para beber. Nossa madeira é vendida para nós.
Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
5 Nossos perseguidores estão em nossos pescoços. Estamos cansados, e não temos descanso.
kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
6 We deram nossas mãos aos egípcios, e aos assírios, para ficar satisfeitos com o pão.
Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
7 Nossos pais pecaram, e não são mais. Nós suportamos suas iniqüidades.
Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
8 Os serventes dominam sobre nós. Não há ninguém para nos livrar de suas mãos.
Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
9 Nós recebemos nosso pão em perigo de vida, por causa da espada no deserto.
Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
10 Nossa pele é preta como um forno, por causa do calor abrasador da fome.
Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
11 They arrebatou as mulheres em Zion, as virgens nas cidades de Judá.
He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
12 Os príncipes foram pendurados pelas mãos. Os rostos dos mais velhos não foram homenageados.
Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
13 Os jovens carregam pedras de moinho. As crianças tropeçaram sob cargas de madeira.
Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
14 Os anciãos deixaram o portal, e os jovens de sua música.
Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
15 A alegria de nosso coração cessou. Nossa dança se transforma em luto.
Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
16 A coroa caiu de nossa cabeça. Ai de nós, pois pecamos!
Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
17 Para isso, nosso coração está fraco. Para estas coisas, nossos olhos estão baixos:
Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
18 para a montanha de Sião, que está desolada. As raposas caminham sobre ela.
Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
19 Você, Yahweh, permanece para sempre. Seu trono é de geração em geração.
Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
20 Por que você nos esquece para sempre? e nos abandona por tanto tempo?
Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
21 Volte-nos para si mesmo, Yahweh, e nós seremos voltados. Renovar nossos dias de antigamente.
Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
22 Mas você nos rejeitou totalmente. Você está muito zangado contra nós.
Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?
