< Salmos 49 >
1 Salmo para o regente, dos filhos de Coré: Ouvi isto, vós todos os povos; dai ouvidos, todos os moradores do mundo;
Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,
2 vós, povo, filhos dos homens, tanto os ricos como os pobres.
Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
3 Minha boca falará da sabedoria; e o pensamento do meu coração [estará cheio de] entendimento.
Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
4 Inclinarei meus ouvidos a uma parábola; ao [som] da harpa declararei o meu enigma.
Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
5 Por que temeria eu nos dias do mal, [quando] a maldade dos meus adversários me cercar?
Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
6 Eles confiam em seus bens, e se orgulham da abundância de suas riquezas.
Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
7 Mas ninguém pode livrar o seu irmão, nem pagar a Deus o seu resgate,
Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
8 porque a redenção da sua alma é caríssima, e sempre será insuficiente
Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
9 para viver eternamente, e jamais ver a cova.
Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
10 Pois se vê que os sábios morrem, que o tolo e o bruto igualmente perecem; e deixam suas riquezas a outros.
Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
11 Seu pensamento interior é que suas casas serão perpétuas, que suas moradas durarão de geração em geração; dão às terras os seus próprios nomes.
Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
12 Mas o ser humano, ainda que em honra, não dura para sempre; semelhante é aos animais, que perecem.
Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
13 Este é o caminho dos tolos e dos seus seguidores, que se agradam de suas palavras. (Selá)
Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, (Sela)
14 São como ovelhas levados ao Xeol; a morte se alimentará deles. Os corretos os dominarão pela manhã, e sua beleza será consumida no Xeol, longe de sua morada. (Sheol )
He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin. (Sheol )
15 Mas Deus resgatará a minha alma da violência do mundo dos mortos, pois ele me tomará [consigo]. (Selá) (Sheol )
Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, (Sela) (Sheol )
16 Não temas quando um homem enriquece, quando a glória de sua casa se engrandece.
Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
17 Pois ele, quando morrer, nada levará; nem sua glória o seguirá abaixo.
Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.
18 Ainda que, em vida, tenha pronunciado a si mesmo a bênção “Louvam-te ao fazeres o bem a ti”,
Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.
19 ele, porém, se juntará à geração de seus pais; nunca mais verão a luz.
Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.
20 O homem em posição de honra que não tem entendimento é semelhante aos animais, que perecem.
Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.