Salmos 22
1 Salmo de Davi para o regente, como em “cerva da manhã”: Deus meu, Deus meu, por que me desamparaste? Longe [estás] de meu livramento [e] das palavras de meu gemido.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
2 Deus meu, eu clamo de dia, e tu não me respondes; também [clamo] de noite, e não tenho sossego.
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
3 Porém tu és Santo, que habitas [nos] louvores de Israel.
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
4 Nossos pais confiaram em ti; eles confiaram, e tu os livraste.
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
5 Eles clamaram a ti, e escaparam [do perigo]; eles confiaram em ti, e não foram envergonhados.
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
6 Mas eu sou um verme, e não um homem; [sou] humilhado pelos homens, e desprezado pelo povo.
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
7 Todos os que me veem zombam de mim; abrem os lábios [e] sacodem a cabeça, [dizendo]:
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
8 Ele confiou no “SENHOR”; [agora] que ele o salve e o liberte; pois se agrada nele.
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
9 Tu és o que me tiraste do ventre; [e] o que me deu segurança, [estando eu] junto aos seios de minha mãe.
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
10 Eu fui lançado sobre ti desde [que saí d] o útero; desde o ventre de minha mãe tu [és] meu Deus.
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 Não fiques longe de mim, porque a minha angústia está perto; pois não há quem [me] ajude.
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
12 Muitos touros me cercaram; fortes de Basã me rodearam.
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
13 Abriram contra mim suas bocas, [como] leão que despedaça e ruge.
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
14 Eu me derramei como água, e todos os meus ossos se soltaram uns dos outros; meu coração é como cera, [e] se derreteu por entre meus órgãos.
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
15 Minha força se secou como um caco de barro, e minha língua está grudada no céu da boca; e tu me pões no pó da morte;
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
16 Porque cães ficaram ao meu redor; uma multidão de malfeitores me cercou; perfuraram minhas mãos e meus pés.
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
17 Eu poderia contar todos os meus ossos; eles estão [me] olhando, e prestando atenção em mim.
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
18 Eles repartem entre si minhas roupas; e sobre minha vestimenta eles lançam sortes.
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
19 Porém tu, SENHOR, não fiques longe; força minha, apressa-te para me socorrer.
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
20 Livra minha alma da espada; [e] minha vida da violência do cão.
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
21 Salva-me da boca do leão; e responde-me dos chifres dos touros selvagens.
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
22 [Então] eu contarei teu nome a meus irmãos; no meio da congregação eu te louvarei.
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
23 Vós que temeis ao SENHOR, louvai a ele! E vós, de toda a semente de Jacó, glorificai a ele! Prestai culto a ele, vós de toda a semente de Israel.
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
24 Porque ele não desprezou nem abominou a aflição do aflito, nem escondeu seu rosto dele; mas sim, quando [o aflito] clamou, ele [o] ouviu.
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
25 Meu louvor será para ti na grande congregação; eu pagarei meus juramentos perante os que o temem.
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
26 Os humilhados comerão, e ficarão fartos; louvarão ao SENHOR aqueles que o buscam; vosso coração viverá para sempre.
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
27 Todos os extremos da terra se lembrarão [disso], e se converterão ao SENHOR; e todas as gerações das nações adorarão diante de ti.
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28 Porque o reino [pertence] ao SENHOR; e ele governa sobre as nações.
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29 Todos os ricos da terra comerão e adorarão, [e] perante o rosto dele se prostrarão todos os que descem ao pó, e [que] não podem manter viva sua alma.
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30 A descendência o servirá; ela será contada ao Senhor, para a geração [seguinte].
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31 Chegarão, e anunciarão a justiça dele ao povo que nascer, porque ele [assim] fez.
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
