< Salmos 139 >

1 Salmo de Davi, para o regente: SENHOR, tu me examinas e me conheces.
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
2 Tu sabes o meu sentar e o meu caminhar; de longe entendes meus pensamentos.
Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
3 Tu cercas o meu andar e meu deitar; conheces desde antes os meus caminhos.
Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
4 Mesmo não havendo [ainda] palavra [alguma] em minha língua, eis, SENHOR, que já sabes tudo.
Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
5 Tu me envolves por detrás e pela frente, e pões tua mão sobre mim.
Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
6 [Teu] conhecimento é maravilhoso demais para mim, tão alto que não posso [alcançá] -lo.
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
7 Para onde eu escaparia de teu Espírito? E para onde fugiria de tua presença?
Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
8 Se eu subisse até os céus, lá tu [estás]; se eu fizer meu leito no Xeol, eis que tu [também ali estás]. (Sheol h7585)
Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. (Sheol h7585)
9 Se eu tomasse as asas do amanhecer, e morasse nas extremidades do mar,
Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
10 Até ali tua mão me guiaria, e tua mão direita me seguraria.
sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
11 Se eu dissesse: Certamente as trevas me encobrirão; e a luz ao redor de mim [será como] a noite.
Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
12 Porém nem mesmo as trevas [me] esconderão de ti; ao invés disso, [pois] a noite é tão clara quanto o dia, [e aos teus olhos] as trevas são como a luz.
niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
13 Porque tu és dono do meu ser, e me cobriste no ventre da minha mãe.
Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
14 Eu te louvarei porque de um [jeito] assombroso e maravilhoso eu fui feito; maravilhosas [são] tuas obras; e minha alma sabe muito bem.
Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
15 Meus ossos não estavam escondidos de ti quando eu fui feito em oculto, e formado como tramas de tecido nas profundezas da terra.
Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
16 Teus olhos viram meu corpo [ainda] sem forma, e tudo estava escrito em teu livro; [até] os dias estavam determinados quando nenhum deles [ainda] havia.
Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
17 Como são preciosos para mim os teus pensamentos, Deus! Como é grande a quantidade deles!
Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
18 Se eu os contasse, seriam muito mais [numerosos] que a areia; [quando] acordo, ainda estou contigo.
Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
19 Ah, Deus, tomara que mates ao perverso! E vós, homens sanguinários, afastai-vos de mim;
Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
20 Porque eles falam de ti com maldade, [e] teus inimigos [se] exaltam em vão.
Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.
21 Por acaso, SENHOR, eu não odiaria aos que te odeiam? E não detestaria os que se levantam contra ti?
Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
22 Eu os odeio com ódio completo; eu os considero como inimigos.
Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
23 Examina-me, Deus, e conhece meu coração; prova-me, e conhece meus pensamentos.
Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 E vê se em mim [há algum] mau caminho; e guia-me pelo caminho eterno.
Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

< Salmos 139 >