Provérbios 17
1 Melhor é um pedaço seco de comida com tranquilidade, do que uma casa cheia de carne com briga.
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
2 O servo prudente dominará o filho causador de vergonha, e receberá parte da herança entre os irmãos.
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
3 O crisol é para a prata, e o forno para o ouro; mas o SENHOR prova os corações.
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
4 O malfeitor presta atenção ao lábio injusto; o mentiroso inclina os ouvidos à língua maligna.
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
5 Quem ridiculariza o pobre insulta o seu Criador; aquele que se alegra da calamidade não ficará impune.
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
6 A coroa dos idosos [são] os filhos de seus filhos; e a glória dos filhos são seus pais.
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
7 Não é adequado ao tolo falar com elegância; muito menos para o príncipe falar mentiras.
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
8 O presente é [como] uma pedra preciosa aos olhos de seus donos; para onde quer que se voltar, [tentará] ter algum proveito.
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
9 Quem perdoa a transgressão busca a amizade; mas quem repete o assunto afasta amigos íntimos.
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
10 A repreensão entra mais profundamente no prudente do que cem açoites no tolo.
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
11 Na verdade quem é mal busca somente a rebeldia; mas o mensageiro cruel será enviado contra ele.
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
12 [É melhor] ao homem encontrar uma ursa roubada [de seus filhotes], do que um tolo em sua loucura.
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
13 Quanto ao que devolve o mal no lugar do bem, o mal nunca se afastará de sua casa.
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
14 Começar uma briga é [como] deixar águas rolarem; por isso, abandona a discussão antes que haja irritação.
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
15 Quem absolve ao perverso e quem condena ao justo, ambos são abomináveis ao SENHOR.
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
16 Para que serve o dinheiro na mão do tolo, já que ele não tem interesse em obter sabedoria?
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
17 O amigo ama em todo tempo, e o irmão nasce para [ajudar] na angústia.
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
18 O homem imprudente assume compromisso, ficando como fiador de seu próximo.
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
19 Quem ama a briga, ama a transgressão; quem constrói alta sua porta busca ruína.
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
20 O perverso de coração nunca encontrará o bem; e quem distorce [as palavras de] sua língua cairá no mal.
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
21 Quem gera o louco [cria] sua própria tristeza; e o pai do imprudente não se alegrará.
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
22 O coração alegre é um bom remédio, mas o espírito abatido faz os ossos se secarem.
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
23 O perverso toma o presente do seio, para perverter os caminhos da justiça.
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
24 A sabedoria está diante do rosto do prudente; porém os olhos do tolo [estão voltados] para os confins da terra.
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
25 O filho tolo é tristeza para seu pai, e amargura para aquela que o gerou.
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
26 Também não é bom punir ao justo, nem bater nos príncipes por causa da justiça.
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
27 Quem entende o conhecimento guarda suas palavras; [e] o homem de bom entendimento [é] de espírito calmo.
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
28 Até o tolo, quando está calado, é considerado como sábio; [e] quem fecha seus lábios, como de bom senso.
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
