< Lamentações de Jeremias 5 >
1 Lembra-te, SENHOR, do que tem nos acontecido; presta atenção e olha nossa humilhação.
Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
2 Nossa herança passou a ser de estrangeiros, nossas casas de forasteiros.
Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
3 Órfãos somos sem pai, nossas mães são como viúvas.
Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
4 Bebemos nossa água por dinheiro; nossa lenha temos que pagar.
Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
5 Perseguição sofremos sobre nossos pescoços; estamos cansados, mas não temos descanso.
Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
6 Nós nos rendemos aos egípcios e aos assírios para nos saciarmos de pão.
Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
7 Nossos pais pecaram, e não existem mais; porém nós levamos seus castigos.
Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
8 Servos passaram a nos dominar; ninguém há que [nos] livre de suas mãos.
Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
9 Com risco de vida trazemos nosso pão, por causa da espada do deserto.
Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
10 Nossa pele se tornou negra como um forno, por causa do ardor da fome.
Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
11 Abusaram das mulheres em Sião, das virgens nas cidades de Judá.
Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
12 Os príncipes foram enforcados por sua mãos; não respeitaram as faces dos velhos.
Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
13 Levaram os rapazes para moer, e os moços caíram debaixo da lenha [que carregavam].
Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
14 Os anciãos deixaram de [se sentarem] junto as portas, os rapazes de suas canções.
Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
15 Acabou a alegria de nosso coração; nossa dança se tornou em luto.
Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
16 Caiu a coroa de nossa cabeça; ai agora de nós, porque pecamos.
Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
17 Por isso nosso coração ficou fraco, por isso nossos olhos escureceram;
Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
18 Por causa do monte de Sião, que está desolado; raposas andam nele.
Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
19 Tu, SENHOR, permanecerás para sempre; [e] teu trono de geração após geração.
Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
20 Por que te esquecerias de nós para sempre e nos abandonarias por tanto tempo?
Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
21 Converte-nos, SENHOR, a ti, e seremos convertidos; renova o nossos dias como antes;
Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
22 A não ser que tenhas nos rejeitado totalmente, e estejas enfurecido contra nós ao extremo.
Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?