< Lamentações de Jeremias 3 >
1 Eu sou o homem que viu a aflição pela vara de seu furor.
Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
2 Guiou-me e levou-me a trevas, e não à luz.
Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
3 Com certeza se virou contra mim, revirou sua mão o dia todo.
Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
4 Fez envelhecer minha carne e minha pele, quebrou meus ossos.
Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
5 Edificou contra mim, e cercou [-me] de fel e de trabalho.
Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
6 Fez-me habitar em lugares escuros, como os que já morrera há muito tempo.
Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
7 Cercou-me por todos lados, e não posso sair; tornou pesados os meus grilhões.
Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
8 Até quando clamo e dou vozes, fechou [os ouvidos] à minha oração.
Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
9 Cercou meus caminhos com pedras lavradas, retorceu as minhas veredas.
Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
10 Foi para mim como um urso que espia, como um leão escondido.
Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
11 Desviou meus caminhos, e fez-me em pedaços; deixou-me desolado.
Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
12 Armou seu arco, e me pôs como alvo para a flecha.
Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
13 Fez entrar em meus rins as flechas de sua aljava.
Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
14 Servi de escárnio a todo o meu povo, de canção ridícula deles o dia todo.
Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
15 Fartou-me de amarguras, embebedou-me de absinto.
Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
16 Quebrou os meus dentes com cascalho, cobriu-me de cinzas.
Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
17 E afastou minha alma da paz, fez-me esquecer da boa vida.
Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
18 Então eu disse: Pereceram minha força e minha esperança no SENHOR.
Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
19 Lembra-te da minha aflição e do meu sofrimento, do absinto e do fel.
Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
20 Minha alma se lembra e se abate em mim.
Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
21 Disto me recordarei na minha mente, por isso terei esperança:
Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
22 É pelas bondades do SENHOR que não somos consumidos, porque suas misericórdias não têm fim.
Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
23 Elas são novas a cada manhã; grande é a tua fidelidade.
Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
24 O SENHOR é minha porção, diz a minha alma; portanto nele esperarei.
Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
25 Bom é o SENHOR para os que nele esperam, para a alma que o busca.
Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
26 É bom esperar e tranquilo aguardar a salvação do SENHOR.
Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
27 É bom ao homem levar o jugo em sua juventude.
Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
28 Sente-se só, e fique quieto; pois ele o pôs sobre si.
Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
29 Ponha sua boca no pó; talvez haja esperança.
Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
30 Dê a face ao que o ferir; farte-se de insultos.
Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
31 Pois o Senhor não rejeitará para sempre:
Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
32 Mesmo que cause aflição, ele também se compadecerá segundo a grandeza de suas misericórdias.
Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
33 Pois não é sua vontade afligir nem entristecer os filhos dos homens.
Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
34 Esmagar debaixo de seus pés a todos os prisioneiros da terra,
Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
35 Perverter o direito do homem diante da presença do Altíssimo,
Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
36 Prejudicar ao homem em sua causa: o Senhor não aprova ) [tais coisas].
Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
37 Quem é que pode fazer suceder [algo] que diz, se o Senhor não tiver mandado?
Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
38 Por acaso da boca do Altíssimo não sai tanto a maldição como a bênção?
Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
39 Por que o homem vivente se queixa da punição de seus próprios pecados?
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
40 Examinemos nossos caminhos, investiguemos, e nos voltemos ao SENHOR.
Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
41 Levantemos nossos corações e as mãos a Deus nos céus,
Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
42 [Dizendo: ] Nós transgredimos e fomos rebeldes; tu não perdoaste.
Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
43 Cobriste-te de ira, e nos perseguiste; mataste sem teres compaixão.
Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
44 Cobriste-te de nuvens, para que [nossa] oração não passasse.
Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
45 Tu nos tornaste como escória e rejeito no meio dos povos.
Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
46 Todos os nossos inimigos abriram sua boca contra nós.
Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
47 Medo e cova vieram sobre nós, devastação e destruição.
Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
48 Rios de águas correm de meus olhos, por causa da destruição da filha de meu povo.
Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
49 Meus olhos destilam, e não cessam; não haverá descanso,
Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
50 Até que o SENHOR preste atenção, e veja desde os céus.
Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
51 Meus olhos afligem minha alma, por causa de todas as filhas de minha cidade.
Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
52 Sem motivo meus inimigos me caçam como a um passarinho.
Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
53 Tentaram tirar minha vida na masmorra, e lançaram pedras sobre mim.
He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
54 As águas inundaram sobre minha cabeça; eu disse: É o meu fim.
Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
55 Invoquei o teu nome, SENHOR, desde a cova profunda.
Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
56 Ouviste minha voz: não escondas o teu ouvido ao meu suspiro, ao meu clamor.
Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
57 Tu te achegaste no dia em que te invoquei; disseste: Não temas.
Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
58 Defendeste, Senhor, as causas de minha alma; redimiste minha vida.
Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
59 Viste, SENHOR, a maldade que me fizeram; julga minha causa.
Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
60 Viste toda a vingança deles, todos os seus pensamentos contra mim.
Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
61 Ouvido os seus insultos, ó SENHOR, todos os seus pensamentos contra mim;
Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
62 As coisas ditas pelos que se levantam contra mim, e seu planos contra mim o dia todo.
Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
63 Olha para tudo quanto eles fazem; com canções zombam de mim.
Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
64 Retribui-lhes, SENHOR, conforme a obra de suas mãos.
Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
65 Dá-lhes angústia de coração, tua maldição a eles.
Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
66 Persegue-os com ira, e destrua-os de debaixo dos céus do SENHOR.
Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.