< 32 >

1 Então aqueles três homens cessaram de responder a Jó, porque ele era justo em seus olhos.
Kun nuo kolme miestä eivät enää vastanneet Jobille, koska hän oli omissa silmissään vanhurskas,
2 Porém se acendeu a ira de Eliú, filho de Baraquel, buzita, da família de Rão; contra Jó se acendeu sua ira, porque justificava mais a si mesmo que a Deus.
vihastui buusilainen Elihu, Baarakelin poika, joka oli Raamin sukua; Jobiin hän vihastui, koska tämä piti itseään Jumalaa vanhurskaampana,
3 Também sua ira se acendeu contra seus três amigos, porque não achavam o que responder, ainda que tinham condenado a Jó.
ja tämän kolmeen ystävään hän vihastui, koska he eivät keksineet vastausta, jolla olisivat osoittaneet Jobin olevan väärässä.
4 E Eliú tinha esperado a Jó naquela discussão, porque tinham mais idade que ele.
Elihu oli odottanut vuoroa puhuakseen Jobille, koska toiset olivat iältään häntä vanhemmat.
5 Porém quando Eliú viu que não havia resposta na boca daqueles três homens, sua ira se acendeu.
Mutta kun Elihu näki, ettei noilla kolmella miehellä enää ollut sanaa suussa vastaukseksi, vihastui hän.
6 Por isso Eliú, filho de Baraquel, buzita, respondeu, dizendo: Eu sou jovem e vós sois idosos; por isso fiquei receoso e tive medo de vos declarar minha opinião.
Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi: "Nuori minä olen iältäni, ja te olette vanhat; sentähden minä arkailin ja pelkäsin ilmoittaa tietoani teille.
7 Eu dizia: Os dias falem, e a multidão de anos ensine sabedoria.
Minä ajattelin: 'Puhukoon ikä, ja vuosien paljous julistakoon viisautta'.
8 Certamente há espírito no ser humano, e a inspiração do Todo-Poderoso os faz entendedores.
Mutta onhan ihmisissä henki, ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä.
9 Não são [somente] os grandes que são sábios, nem [somente] os velhos entendem o juízo.
Eivät iäkkäät ole viisaimmat, eivätkä vanhukset yksin ymmärrä, mikä on oikein.
10 Por isso eu digo: escutai-me; também eu declararei minha opinião.
Sentähden minä sanon: Kuule minua; minäkin ilmoitan, mitä tiedän.
11 Eis que eu aguardei vossas palavras, [e] dei ouvidos a vossas considerações, enquanto vós buscáveis argumentos.
Katso, minä olen odottanut, mitä teillä olisi sanomista, olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne, kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat.
12 Eu prestei atenção a vós, porém eis que ninguém há de vós que possa convencer a Jó, [nem] que responda a suas palavras.
Niin, minä tarkkasin teitä; mutta katso, ei kukaan ole Jobin sanoja kumonnut, ei kukaan teistä voinut vastata hänen puheisiinsa.
13 Portanto não digais: Encontramos a sabedoria; que Deus o derrote, [e] não o homem.
Älkää sanoko: 'Meitä vastassa on ilmetty viisaus, vain Jumala voi hänet torjua, ei ihminen'.
14 Jó não dirigiu suas palavras a mim, nem eu lhe responderei com vossos dizeres.
Minua vastaan hän ei ole todisteita tuonut, enkä käy hänelle vastaamaan teidän puheillanne.
15 Estão pasmos, não respondem mais; faltam-lhes palavras.
He ovat kauhistuneet, eivät enää vastaa; sanat puuttuvat heiltä.
16 Esperei, pois, porém [agora] não falam; porque já pararam, [e] não respondem mais.
Odottaisinko minä, kun he eivät puhu, kun he siinä seisovat enää vastaamatta?
17 Também eu responderei minha parte; também eu declararei minha opinião.
Vastaanpa minäkin osaltani, minäkin ilmoitan, mitä tiedän.
18 Porque estou cheio de palavras, e o espírito em meu ventre me obriga.
Sillä minä olen sanoja täynnä, henki rinnassani ahdistaa minua.
19 Eis que meu ventre é como o vinho que não tem abertura; e que está a ponto de arrebentar como odres novos.
Katso, minun rintani on kuin viini, jolle ei reikää avata, se on pakahtumaisillaan niinkuin nuorella viinillä täytetyt leilit.
20 Falarei, para que eu me alivie; abrirei meus lábios, e responderei.
Tahdon puhua, saadakseni helpotusta, avata huuleni ja vastata.
21 Não farei eu acepção de pessoas, nem usarei de títulos lisonjeiros para com o homem.
En pidä kenenkään puolta enkä ketään ihmistä imartele.
22 Pois não sei lisonjear; [caso contrário], meu Criador logo me removeria.
Sillä en osaa imarrella; silloin Luojani ottaisi minut kohta pois."

< 32 >