< Jó 31 >
1 Eu fiz um pacto com meus olhos; como, pois, eu olharia com cobiça para a virgem?
"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!
2 Pois qual é a porção [dada] por Deus acima, e a herança [dada] pelo Todo-Poderoso das alturas?
Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?
3 Por acaso a calamidade não é para o perverso, e o desastre para os que praticam injustiça?
Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.
4 Por acaso ele não vê meus caminhos, e conta todos os meus passos?
Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?
5 Se eu andei com falsidade, e se meu pé se apressou para o engano,
Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,
6 Pese-me ele em balanças justas, e Deus saberá minha integridade.
punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.
7 Se meus passos se desviaram do caminho, e meu coração seguiu meus olhos, e se algo se apegou às minhas mãos,
Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,
8 Que eu semeie, e outro coma; e meus produtos sejam arrancados.
niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.
9 Se foi meu coração se deixou seduzir por [alguma] mulher, ou se estive espreitei à porta de meu próximo,
Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,
10 Que minha mulher moa para outro, e outros se encurvem sobre ela.
niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;
11 Pois tal seria um crime vergonhoso, e delito [a ser sentenciado por] juízes.
sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,
12 Pois seria um fogo que consumiria até à perdição, e destruiria toda a minha renda.
tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.
13 Se desprezei o direito de meu servo ou de minha serva quando eles reclamaram comigo,
Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,
14 Que faria eu quando Deus se levantasse? E quando ele investigasse [a causa], o que eu lhe responderia?
niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?
15 Aquele que me fez no ventre [materno também] não fez a ele? E não nos preparou de um mesmo [modo] na madre?
Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?
16 Se eu neguei aos pobres o que eles desejavam, ou fiz desfalecer os olhos da viúva;
Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?
17 E se comi meu alimento sozinho, e o órfão não comeu dele
Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?
18 (Porque desde a minha juventude cresceu comigo como [se eu fosse seu pai], e desde o ventre de minha mãe guiei [a viúva] );
En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.
19 Se eu vi alguém morrer por falta de roupa, e o necessitado sem algo que o cobrisse,
Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,
20 Se sua cintura não me bendisse, quando ele se esquentava com as peles de meus cordeiros;
jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,
21 Se levantei minha mão contra o órfão, quando vi que seria favorecido na corte judicial,
jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,
22 Que minha escápula caia do meu ombro, e meu braço se quebre de sua articulação.
niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.
23 Porque o castigo de Deus era um assombro para mim, e eu não teria poder contra sua majestade.
Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.
24 Se eu pus no ouro minha esperança, ou disse ao ouro fino: Tu és minha confiança;
Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',
25 Se eu me alegrei de que minha riqueza era muita, e de que minha mão havia obtido muito;
jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,
26 Se olhei para o sol quando brilhava, e à lua quando estava bela,
jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,
27 E meu coração se deixou enganar em segredo, e minha boca beijou minha mão,
sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,
28 Isto também seria um delito [a ser sentenciado por] juiz; porque teria negado ao Deus de cima.
niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.
29 Se eu me alegrei da desgraça daquele que me odiava, e me agradei quando o mal o encontrou,
Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?
30 Sendo que nem deixei minha boca pecar, desejando sua morte com maldição,
En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.
31 Se a gente da minha casa nunca tivesse dito: Quem não se satisfez da carne dada por ele?
Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?
32 O estrangeiro não passava a noite na rua; eu abria minhas portas ao viajante.
Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.
33 Se encobri minhas transgressões como as pessoas [fazem], escondendo meu delito em meu seio;
Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,
34 Porque eu tinha medo da grande multidão, e o desprezo das famílias me atemorizou; então me calei, e não saí da porta:
säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?
35 Quem me dera se alguém me ouvisse! Eis que minha vontade é que o Todo-Poderoso me responda, e meu adversário escrevesse um relato da acusação.
Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!
36 Certamente eu o carregaria sobre meu ombro, e o poria em mim como uma coroa.
Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.
37 Eu lhe diria o número de meus passos, e como um príncipe eu me chegaria a ele.
Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.
38 Se minha terra clamar contra mim, e seus sulcos juntamente chorarem;
Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,
39 Se comi seus frutos sem [pagar] dinheiro, ou fiz expirar a alma de seus donos;
jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,
40 Em lugar de trigo que [me] produza cardos, e ervas daninhas no lugar da cevada. [Aqui] terminam as palavras de Jó.
niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.