Salmos 81
1 Exultai a Deus, nossa fortaleza: jubilai ao Deus de Jacob.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi. Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.
2 Tomai o saltério, e trazei o adufe, a harpa suave e o alaude.
Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.
3 Tocai a trombeta na lua nova, no tempo apontado da nossa solenidade.
Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.
4 Porque isto era um estatuto para Israel, e uma ordenança do Deus de Jacob.
Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.
5 Ordenou-o em José por testemunho, quando saira pela terra do Egito, onde ouvi uma língua que não entendia.
Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:
6 Tirei de seus ombros a carga; as suas mãos foram livres das marmitas.
"Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta.
7 Clamaste na angústia, e te livrei; respondi-te no lugar oculto dos trovões; provei-te nas águas de Meribah (Selah)
Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." (Sela)
8 Ouve-me, povo meu, e eu te atestarei: ah, Israel, se me ouvisses!
"Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!
9 Não haverá entre ti Deus alheio nem te prostrarás ante um Deus estranho.
Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.
10 Eu sou o Senhor teu Deus, que te tirei da terra do Egito: abre bem a tua boca, e t'a encherei.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.
11 Mas o meu povo não quis ouvir a minha voz, e Israel não me quis.
Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.
12 Pelo que eu os entreguei aos desejos dos seus próprios corações, e andaram nos seus mesmos conselhos.
Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.
13 Oh! se o meu povo me tivesse ouvido! se Israel andasse nos meus caminhos!
Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,
14 Em breve abateria os seus inimigos, e viraria a minha mão contra os seus adversários.
niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.
15 Os que aborrecem ao Senhor ter-se-lhe-iam sujeitado, e o seu tempo seria eterno.
Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.
16 E o sustentaria com o trigo mais fino, e te fartaria com o mel saído da pedra.
Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."
