< Salmos 129 >
1 Muitas vezes me angustiaram desde a minha mocidade, diga agora Israel:
Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-
2 Muitas vezes me angustiaram desde a minha mocidade, todavia não prevaleceram contra mim.
he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.
3 Os lavradores araram sobre as minhas costas: compridos fizeram os seus sulcos.
Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.
4 O Senhor é justo: cortou as cordas dos ímpios.
Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.
5 Sejam confundidos, e voltem para traz, todos os que aborrecem a Sião.
Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.
6 Sejam como a erva dos telhados, que se seca antes que a arranquem.
Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,
7 Com a qual o segador não enche a sua mão, nem o que ata os feixes enche o seu braço.
josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.
8 Nem tão pouco os que passam digam: A benção do Senhor seja sobre vós: nós vos abençoamos em nome do Senhor.
Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."