Salmos 10

1 Porque estás ao longe, Senhor? Porque te escondes nos tempos de angústia?

Miksi, Herra, seisot niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?

2 Os ímpios na sua arrogância perseguem furiosamente o miserável; sejam apanhados nas ciladas que maquinaram.

Jumalattomien ylpeyden tähden kurja kärsii, takertuu heidän punomiinsa juoniin.

3 Porque o ímpio glória-se do desejo da sua alma; bendiz ao avarento, e blasfema do Senhor.

Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa, ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa.

4 Pela altivez do seu rosto o ímpio não busca a Deus: todas as suas cogitações são que não há Deus

Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta". "Ei Jumalaa ole" -siinä kaikki hänen ajatuksensa.

5 Os seus caminhos atormentam sempre: os teus juízos estão longe da vista dele em grande altura, e despreza aos seus inimigos.

Hänen hankkeensa menestyvät joka aika. Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä; kaikille vastustajilleen hän hymähtää.

6 Diz em seu coração: Não serei comovido, porque nunca me verei na adversidade.

Hän sanoo sydämessään: "En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen".

7 A sua boca está cheia de imprecações, de enganos e de astúcia; debaixo da sua língua há moléstia e maldade.

Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta, sortoa; tuho ja turmio on hänen kielensä alla.

8 Põe-se nas emboscadas das aldeias; nos lugares ocultos mata ao inocente; os seus olhos estão ocultamente fitos contra o pobre.

Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä, hän murhaa salaa syyttömän. Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.

9 Arma ciladas no esconderijo, como o leão no seu covil; arma ciladas para roubar ao miserável; rouba ao miserável, trazendo-o na sua rede.

Kätkössään hän väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.

10 Encolhe-se, abaixa-se, para que os pobres caiam em suas fortes garras.

Hän kyyristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä.

11 Diz em seu coração: Deus esqueceu-se, cobriu o seu rosto, e nunca o verá.

Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa, hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe".

12 Levanta-te, Senhor: oh! Deus, levanta a tua mão; não te esqueças dos miseráveis.

Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala! Älä unhota kurjia.

13 Porque blasfema o ímpio de Deus? dizendo no seu coração: Tu não o esquadrinharás?

Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Miksi hän sanoo sydämessään: "Et sinä kosta?"

14 Tu o viste, porque atentas para o trabalho e enfado, para o entregar em tuas mãos; a ti o pobre se encomenda, tu és o auxílio do órfão.

Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan; sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja.

15 Quebra o braço do ímpio e malvado; busca a sua impiedade, até que nenhuma encontres.

Murskaa jumalattoman käsivarsi ja kosta pahan jumalattomuus, niin ettei häntä enää löydetä.

16 O Senhor é Rei eterno; da sua terra perecerão os gentios.

Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti; hävinneet ovat pakanat hänen maastansa.

17 Senhor, tu ouviste os desejos dos mansos; confortarás os seus corações; os teus ouvidos estarão abertos para eles;

Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä, sinä teroitat korvasi,

18 Para fazer justiça ao órfão e ao oprimido, afim de que o homem da terra não prosiga mais em usar da violência.

auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa, ettei ihminen, joka maasta on, enää saisi kauhua aikaan.